sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Joulukonsertin fiilistelyä joululeivonnaisten kera


Piirrän mielessäni lumisen maiseman perjantai-illalle 22.12., kun pääsemme mieheni kanssa joulukonserttiin vihkikirkkoomme. Joululoma on juuri alkanut ja aatto häämöttää parin päivän päässä. Pääsemme kuulemaan Suvi Teräsniskan Joulun henki -kiertueen kauniita säveliä. Ostimme juuri myöhempään konserttiin liput, sillä ensimmäinen oli jo loppuunmyyty. On taas, mitä odottaa! Ihana ajatus. Erityisesti viime vuosina olen oppinut rakastamaan Taivas sylissäni -joululaulua sekä tietysti suurinta rakkauttani Tulkoon joulu. Jouluyö, juhlayö on myös ihana, samoin kuin Maa on niin kaunis. Voi että! 


Kenwood ei poloinen saa nyt rauhaa, niin tohkeissani sitä olen käytellyt. Ja koska se ei mahdu kaappiinkaan, on sama pitää sitä pöydällä. Ja kun se on pöydällä, sitä on kätevä käyttää. Niinpä tein jouluunkin sopivia tosca-pullia Valion ohjeella. Niistä tuli oikein makoisia ja meheviä! Tein lisäksi rahka-murupiirakkaa. Ja okei, myös pipareiden ensisatsi kävi uunissa! Nimittäin ostin käsityömessuilta kolme uutta piparimuottia: luun, lumiukon ja poron ja pakkohan niitä oli kokeilla. Olen leiponut viime aikoina niin paljon, että pakastin meinaa tursuilla ja pitää vähän aikaa vissiin pitää väliä, että ehditään tuhota edelliset! 



Eppu on vain tyytyväinen, että piparikausi alkoi normaalia aikaisemmin - ne kun ovat sen suurinta herkkua. Ehkäpä niissä on makua tarpeeksi koiran mieleen!

Mukavaa sunnuntaita kaikille! 


perjantai 13. lokakuuta 2017

Uudet tuolit ja risutähti ruokapöytään


Monta vuotta olen haaveillut uusista ruokapöydän tuoleista, kun vanhat olivat tummat, isot ja kovin kolhuiset. Olen jouluksi niitä joka vuosi yrittänyt naamioida tuolihupuilla, jotka ovat olleet todella vaikeita silittää ja käyttää. Ne rullaantuivat istuessa ja rypistyivät hetkessä. Nyt olisi pöydän ympärillä valkoiset tuolit ilman huppuja!

Haaveissa oli löytää kevyet, modernit ja ilmavat tuolit vanhojen ja maalaisromanttisten tilalle, ja niin ne tulivat meitä vastaan huonekalukaupassa kun kävimme katsomassa ihan toista mallia. Oli tarkoitus ensin ostaa kokonaan tekonahkaiset valkoiset tuolit, mutta kun löysimme nämä puoliksi muoviset ja puoliksi tekonahkaiset tuolit, oli ihan helppo vaihtaa ihastus näihin. Selkänojan muovi on paljon helpompi pitää puhtaana kuin tekonahkainen selkäosa - niin ylellinen kuin sekin olisi ollut. Mutta, koiraperhe ja nimenomaan kuolaavan koiran perhe...





Onpa mukava kun sai tuohon ruokailutilaan vaaleutta ja keveyttä! Nyt kun elementit ovat aika modernit ja ns. kovat, täytyy pehmeytä tuoda sitten kattauksella ja luonnonmateriaaleilla. Siksipä joulukattaukseen ajattelin laittaa paljon luonnonmateriaaleja, esimerkiksi oksia, havuja ja pellavaa. Tänä vuonna taidan ostaa myös uudet kankaiset lautasliinat, vanhat ovat jo aika kulahtaneet kun ostin ne vuonna 2006! Eli ne ovat palvelleet nyt tarpeeksi kauan. Nyt viehättäisivät pellavaiset lautasliinat, ja ainakin nämä Ada&Inan pellavalautasliinat olisivat hinta-laatusuhteeltaan oivalliset ja toisivat kattaukseen juuri tähän nyt sopivaa pehmeyttä ja rouheutta nimenomaan natural-värisinä.


Tein nyt kovin vaaleaksi muuttuneeseen ruokailuryhmään sopivaksi kontrastiksi risuista tähden. Aika haasteellinen tehtävä Eppu-koiran kanssa! Se nimittäin meinasi varastaa askartelutarvikkeet eli kepit koko ajan. Löysin ison kasan keppejä maasta läheiseltä puunkaatoalueelta. Laitoin oksat toisiinsa kiinni rautalangalla. Ehkäpä teen vielä toisenkin ja laitan ikkunoihin valojen kera? Tai sitten teen ulos vastaavanlaisen ja laitan valot siihen. Tai molempiin.... :-D






keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Ikean joulu 2017


Meitä lähinnä sijaitsee Haaparannan Ikea Ruotsin puolella, jonne on reilun tunnin ajomatka. Joku tuttu totesikin, että meille Ikean-matka on aina vähän eksoottinen, ja jos sattuu Suomessa menemään Ikeaan niin oikein säikähtää, kun myyjät puhuvat suomea. No aina joku tuttu menee Ikeaan vähän väliä, joten tuotteita on kätevä tilata siskojen tai tuttujen kyytiin. Siispä tutustumaan Ikean tämänvuotiseen jouluun! Näyttää nimittäin hurjan samalta kuin minun ajatukseni tämänvuotisesta joulusta...ilmeisesti sisustuskaupat ja -lehdet muokkaavat ihmisten ajatuksia pikkuhiljaa ja jotkut asiat vain alkavat näyttää kivoilta ja näteiltä. Sitten hämmästyy kun lukee kuvastoa, että mistä ne tiesivät, että minä juuri nyt tykkään tällaisesta. Kana vai muna...

Joka tapauksessa Ikean joulu tänä vuonna näyttää tummalta, karulta ja vähän teolliselta - juuri sellaiselta, joka itseänikin viehättää. Vähemmän punaista, enemmän karvaa ja tummia sävyjä, oksankäppyröitä ja mustia kynttilänjalkoja. Taidankin kaivaa esiin vanhat poronsarvet, jotka tuunasin pari vuotta sitten.

(Kaikki kuvat ovat joulukuvastosta)

>> Ikean joulukuvasto 2017

Mikäli joku tuttu eksyy sitten Ruotsin puolelle ennen joulua, voisi ostoslistani näyttää vaikkapa tältä (hintojahan ei vielä tosin tiedä):

Tällainen kiva kudottu tyyny sopisi hyvin tähän vuoteen. Tässä hieman arveluttaa tosin teksti "duck feathers" - mitenkähän ne on hankittu?


Aika kiva matto olisi eteisessä.
 Varsin hellyttävä pikkukuusi - kuin oikean metsäkuusen pikkuveli!
Hieman pienempi moderni valokylä ei veisi niin paljon tilaa:

sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Lokakuista juhlahumua ja sumua


Poikamme 16-vuotisjuhlaa ei enää haluttu sankarin toiveesta juhlia perinteisin synttärikemuin ja -kakuin vaan teimme viimevuotiseen tapaan vieraille lämpimän ruuan. Tällä kertaa tarjolla oli pieniä lihapullia, uunilohta, perunamuusia, tsatsikia, kermaviilikastiketta, coleslawia ja salaattia. Kyytipojaksi anopin tekemiä ihania sämpylöitä juuston ja levitteen kera. 






Juttelin töissä pojan synttäreistä kun mietin, mitä jälkiruuaksi laitettaisiin. Työkaveri osasikin vinkata oululaisen Hiphurraa-yrityksen suklaaputouksesta, johon siis dipataan mitä halutaan ja suklaa kulkee siinä putouksenomaisesti liikkuen. No sellaisen löysin ja vuokrasin ja se oli aika kiva yllätysjälkkäri! Dippasimme siihen valmiiksi tehtyjä varrastikkuja, joissa oli hedelmiä ja vaahtokarkkeja. 




Jälkiruuaksi tein suklaaputouksen kaveriksi kermakakun, jossa on täytteenä kinuski-kermamoussea sekä mustikoita, mansikoita ja vadelmia - siis kuningatartäyte! Lisäksi anoppini teki useita syksyisiä piiraita vaniljakastikkeen kera. 



Niin se kasvaa kohisten nuorimies, on jo minua reilusti pitempi lukiolainen, jolla on omat haaveensa ja tulevaisuudensuunnitelmansa. Niissä haaveissa olemme apuna ja tukena kunnes jossain vaiheessa siivet kantavat ja hän lähtee maailmalle. Onneksi ainakin muutaman vuoden saamme hänet vielä pitää kotona! <3 Olen niin ylpeä lapsistani.

Kuvissa vielä mystistä sunnuntaiaamun tunnelmaa lähijärveltä. Aamulla järvi oli vitivalkoinen ja täynnä aamu-usvaa. Oli jännä tunnelma kävellä. Pikkuhiljaa illat pimenevät ja odottelen itsessäni sitä ensimmäistä joulufiilistä. Sitä ennen tarvitaan hieman pakkasta ja taikaa.




 

perjantai 6. lokakuuta 2017

Voihan puksipallot!


Olen jo monena syksynä haaveillut isoista, muovisista puksipalloista ovenpieleen, mutta ne ovat olleet yllättävän kalliita. Lopulta löysin netin syövereistä yhdet edulliset pallot, joista tein tilauksen. Ja sitten alkoi kestää. Lopulta minulle ilmoitettiin, että pallot tulisivat vasta lokakuun lopussa! Niinpä jätin tilauksen sikseen. Ystäväni vinkkasi minulle AmandaBshop-kaupasta, jossa puksipallot olivat juuri nyt tarjouksessakin. No sinne tilaus ja ne tulivat tänään! Siis kaksi päivää tilauksesta. Kiitos hyvästä palvelusta - ja siitä, että ne olivat juuri nyt alennuksessakin. Olipa hyvä tuuri! 


 
Nämä ovat muuten ikivanhat muoviruukut, jotka olen maalannut valkoisiksi! Hurjan kevyetkin ovat ja kestävät. Puksipalloihin jouduinkin ripustamaan kivet roikkumaan alaspäin, jotta ne eivät keveinä lentele pois ruukuista. 


 
Eli ruukkuihin siis pelkät puksipallot eikä yhtään kanervaa tällä kertaa! Samalla vältyn kastelemasta niitä hiki hatussa pakkasiin saakka. Lisäksi ostin aiemmin uuden valkoisen lyhdyn ja ripustin sisälle valkojohtoiset jouluvalot. Laitoinpa omenapuuhunkin valosarjan - viime vuonna jo lumouduin tästä ideasta.




Ovessa annan olla vanhan kranssin syksyn ajan, jouluksi sitten taas havua ja runsautta! Laitoin kuitenkin tähän uuden nauhan. 

 
Lisäksi keräsin hieman omenoita omenapuusta ja laitoin ne isoon lasipurkkiin tuolille. En tänä vuonna jaksa näitä omenoita perkata ja keitellä, ne ovat niin happamia ettei niistä kummoista sosetta tule kuitenkaan. Tässä ne ovat ihan hyvässä käytössä.

Aiempina vuosina ovenpielet ovat olleet hyvin rusaita kuten viime syksynä sekä syksyisen punertavaa, kuten vuonna 2015. 


Joka vuosi se vaan on kiva jotain uutta keksiä, ei siitä mihinkään pääse. Nyt ainakin saa olla rauhassa kastelematta näitä muovipalloja. Onko tässä näkyvillä jonkinlainen uusi trendi - en viitsi kastella, en viitsi soseuttaa...uusi rennompi jouluminä! 

perjantai 29. syyskuuta 2017

Chai-teetä Kofeiinikomppaniasta


Lounastin tällä viikolla intialaisessa ravintolassa ja sain jälkiruuan kera maistaa chai-teetä. Se on makeahko, mausteinen maitoon sekoitettu intialainen tee, joka koukutti minut ihan heti. Siinä oli erikoinen maku! Enkä ollut vuosiin juonut teetä maidon kera, mutta tämä maistui kyllä hyvälle. Niinpä sitä piti tietysti hankkia kotiinkin - vielä en chaita keitellyt, mutta testaan sen huomenna. 


Chai-tee perinteisesti tehdään itse vain keittämällä erilaisia mausteita ja lisäämällä siihen mustaa teetä ja lämmintä maitoa. Itse asiassa netistä löytämissäni ohjeissa myös maitoa keitetään yhtä aikaa teen ja mausteiden kera. Vielä en ihan ruvennut näin pitkälle menemään, tosin kummakos olisi keitellä vettä ja mausteita, että voi olla, että testaan sitä tehdä ihan itsekin. Toistaiseksi kuitenkin halusin hankkia chai-teetä valmiina, joten suuntasin oululaiseen Kofeiinikomppaniaan, joka myy teetä ja kahvia tunnelmallisessa vanhassa punaisessa aitassa torin reunalla. 




Sisällä on ihana tunnelma ja katto matalalla, joka puolella tuoksuvat teet, mausteet ja yrtit. Enimmäkseen myydään irtoteetä, mutta kahville oli oma seinustansa. Lisäksi tarjolla on erilaisia purkkeja ja teepannuja. Ovensuussa asiakkaita tervehti lelukoiran näköinen Pekko, joka tyynesti pötkötteli räsymattojen päällä ja seuraili kaupan menoa.


Ostin chai-teetä pussillisen, mikä on normaali ostoskoko irtoteelle. Sen hinnaksi tuli hieman yli viisi euroa. Ja hyvinhän pussukasta riittää. Nyt vaan käy sitten helposti niin, että kaupan teet eivät enää käy ollenkaan, vaan rupean ostamaan teeni aina täältä. Vai voisitko sinä vastustaa vaikkapa mustikkateetä? Kaupassa myydään niin keltaista, valkoista kuin vihreää teetä, rooibosta sekä itämaista oolong-teetä.  




Jouluihminen osasi arvostaa myös sekä ulko- että sisäpuolella olevia jouluvalosarjoja. :-) Kiva kauppa, tulen vierailemaan vastakin!