sunnuntai 23. joulukuuta 2018

Aatonaatossa ollaan


Niin vain hurahti tämäkin joulunodotus ja nyt ollaan jo aatonaatossa. Tämä tuntuu olevan aina melkein se ihanin päivä, kun kaikki on vielä edessäpäin mutta suurin osa touhuista kuitenkin jo takanapäin. Aamulla kävimme hakemassa Kellon kalapuohista ihania kalaherkkuja: loimulohta sekä savustettuja lohiruusukkeita. Kohta ruvetaan paistamaan kinkkua, ja suolalohikin pitää saada suolaan jääkaappiin. Täytekakkuun teen vähän koristeita. :-)

Ihana jouluyllätys oli se, että siskoni teki minulle tilkkutyössä kauniin joululiinan mittatilaustyönä. Punavalkoinen Marianne-teema toistuu siinäkin, ja mitoiltaan se on tietysti juuri sopiva pöytään. Se on niin kodikas ja sievä - tämän vuoden joulupöytämme kruunu! Kiitos vielä tätäkin kautta. <3




Olohuoneeseen ostin ison joulutähden ja se sopii takan viereen erinomaisesti.



Tänään vielä kierrämme hieman joululahjoja viemässä ja sitten hiljennymme jouluaaton odotukseen. Vuosia olemme jo nukkuneet olohuoneessa aaton vastaisen yön, mutta nyt olimme sitä mieltä, että isoiksi hujahtaneiden teinien kanssa se ei ole enää paras idea. Vuorokausirytmimme ovat jo niin toisistaan poikkeavat, että sillä pelillä kukaan ei oikeastaan enää kunnolla nukkuisi.

Sen sijaan aamulahjoista emme ole luopuneet, ja tällä kertaa tein kymmenosaisen tonttupolun lapsille. Eli kymmenen vihjettä, jotka vievät paikasta toiseen ja kymmenennessä paikassa on itse aamulahja. Molemmille omalla pihalla. :-)

Tänä jouluna teimme itse sinappia ja veimme sitä naapuriin - vastaavasti saamme aina mieheni serkulta ihanaa joululeipää lahjaksi, kun heille puolestaan me teemme kinkunkastiketta. Myös isovanhemmille ostimme tänä vuonna lahjaksi herkkuja. 

 
Joulut muuttuvat, ihmiset muuttuvat ja tavat voivat elää niiden mukaan. Joulut eivät ole aina samanlaisia. Tällä kertaa kun lapset ovat näin isoja, voimme lykätä jouluaaton ruuan illalle kuuden maihin ja jakaa lahjat sen jälkeen.

Minulle tärkein eli joulukirkko on tällä kertaa kolmelta.

Toivotan sinulle siunattua, ihanaa joulua ja kiitos mukana kulkemisesta tänäkin vuonna!

Arkihuolesi kaikki heitä,
Mieles' nuorena nousta suo.
Armas joulu jo kutsuu meitä
Taasen muistojen suurten luo.
Kylmä voisko nyt olla kellä,
Talven säästä kun tuoksahtaa
Lämmin leuto ja henkäys hellä,
Rinnan jäitä mi liuottaa?


2 kommenttia:

Kommentti ilahduttaa aina!