tiistai 30. lokakuuta 2012

Talvinen kasvihuone ja ehkä rumat tyynyt

Uusin Ikean talvikuvasto oli täynnä kaikenlaista ihanaa ja jouluista, mutta yksi kuva kiinnitti eritysen huomioni: siinä minikasvihuoneen sisälle oli laitettu pulloja ja teepusseja ja purnukoita. Muistinpa, että minulla on moinen kasvihuone, joten äkkiä kuistille sitä hakemaan ja siistiksi pesemään! Sisälle laitoin muratin, jouluvalot sekä tähden ja hevosen ja siitähän tuli kiva koriste. Aika iso se on, että ruokavieraille ei paljon pöydällä tilaa jäänyt, mutta siirretään se sitten pois kun pöytää tarvitaan muulle kuin koristeille. Tämä tuunaus meni nappiin.

Sen sijaan nämä tyynyt, joiden keksimisestä toteutukseen kesti kutakuinkin neljätoista minuuttia, eivät sittenkään ole ihan niin onnistuneet. Miehelle tuli mieleen mummot ja minä olen vähän tyytymätön niiden muhkuraiseen muotoon. Ne olisi ehkä pitänyt ommella tyynyliinan päälle eikä yksistään sisätyynyn päälliseksi. No. Katsellaan nyt, jos niiden sijaan ostaisin tai ompelisin jotain nättiä. Ainakaan ei tullut kokeilu kalliiksi, sillä tein nämä tyynyt monta vuotta sitten kirpputorilta ostamastani kaulaliinasta!

lauantai 27. lokakuuta 2012

Tunnelmointia lyhdyin ja kynttilöin

Kynttilät ja lyhdyt palavat meillä nyt joka päivä - juuri nyt on niiden aika kun on pimeintä. Kynttilöitä on myytävänä kaikissa sateenkaaren väreissä, metalliväreissä, raidallisena ja kuviollisena...ja aina palaan valkoiseen. Minusta valkoisen kynttilän valo on kaikkein kaunein, ja paras kynttilä kaikista on valkoinen perinteinen Havin kruunukynttilä. Se palaa tasaisesti valuttamatta ja antaa kauniin valon. Lyhdytkin talossamme ovat lähes kaikki valkoisia. Yhdet jouluvalot roikkuvat olohuoneessa, ovat olleet siellä jo kesästä asti...ehkäpä kohta on jo valkoisten ikkunatähtien vuoro?

Tämän kynttilähurrikaanin ostin eilen Tiimarin alennusmyynnistä. Kaikki lyhdyt olivat -20 % alennuksessa, joten tälle jäi hintaa vajaa kahdeksan euroa. Pohjalla pikkukiviä. Vieressä on joskus aiemmin Tiimarista ostamani harmaa metallinen kynttilänjalka, jossa tykkään polttaa niitä kruunukynttilöitä.

Tänään sain toisen huurrelasisen Kivi-tuikun, josta olen pitkään haaveillut. Maitolasi on ollut minusta aina se kaunein lasi! Tuo vihreä Kivi-tuikku sopii nyt hyvin tulevaan teemaväritykseen.


Tämä kynttilänjalka on parin vuoden takaa Ikeasta.

Tässä Halpa-Hallista ostetussa lyhdyssä on merellistä fiilistä. Ainoa paha puoli siinä on, että kynttilä kuumenee tosi paljon sen sisällä, joten se aika pian sulaa kokonaan pelkäksi steariiniläjäksi.

Ulos ostin Prismasta valkoisen korkeanmallisen lyhdyn. Oikealla on takan vieressä roikkuva lyhty, joka on vähän kuin kelopuusta tehty. Sain sen anopiltani muutama vuosi sitten.  


perjantai 26. lokakuuta 2012

Metsän koristeet

Syyslomalla olimme mökillä, jossa luonto oli erikoinen tähän aikaan vuodesta: välillä tuntui, että oli talvi, kun oli paljon lunta. Sitten tuntui, että on syksy, kun lumi taas suli. Lopulta tuntui, niin kuin olisi ollut kevät, kun oli lunta ja auringonpaistetta. Metsä kyllä hoitaa mieltä, se piti taas todeta - tuntuu, että metsässä hartiat laskeutuu pari metriä alemmaksi. Alla olevat kuvat on otettu laskettelurinteestä, johon tykkilumi oli tehnyt kivoja jäisiä heiniä.


Metsästä keräsin sekä mustikanvarpuja että katajaa, joista tein syksyiset kranssit ulos. Myöhemmin tuunailen nämä sitten jouluisiksi mm. Tiimarista löytyneillä tähdillä.

 

maanantai 22. lokakuuta 2012

Kierros kierrätyskeskuksessa

Piipahdin tänään paikallisessa kierrätyskeskuksessa katsomassa, jos löytäisin jotain mukavaa jouluista. Joulutavarapöytä kyllä oli, mutta siellä ei ollut oikeastaan mitään, mistä olisin pitänyt. Pelkkää tonttua ja punaista ja krääsää. Pisteet kuitenkin siitä, että siellä OLI jo joulupöytä! Minä kun en paljoakaan hymähtele joulukoristeille lokakuussa...missään kaupassa. :-D

Lopulta käytin hyvät alennukset hyödykseni (viisi vaatetta eurolla) ja ostin vihreitä villapaitoja sekä miesten vihreävalkoisen kauluspaidan. Näistä syntyy jossain vaiheessa teeman mukaisia sohvatyynynpäällisiä. Villapaidat olivat tosi nukkaisia, mutta käänsin ne nurin, sillä sisäpuolet olivat ihan siistejä. Pesukoneeseen ensin, sitten ompelukoneen käsittelyyn!

sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Laitetaankos pesä myös pikkulinnuille

Lintulauta on ollut haaveenani jo pitkään, sillä olohuoneen ikkunasta olisi mukava katsella lintujen touhuja. Tähän saakka olemme vieneet talipalloja läheiseen puuhun, mutta nyt hyvissä ajoin ennen maan jäätymistä hankimme oikean lintulaudan. Tämä ostettiin kympillä Bauhausista, joten ei hinta ainakaan päätä huimannut! Se kiinnitettiin tukevaan puukeppiin ja lyötiin maahan - kuvista näen, että sen verran häiritsee tuo varren väri, että kunhan on plussan puolella niin menen maalaamaan sen valkoiseksi....

Mutta siemenet on nyt laitettu ja ensimmäiset ruokavieraat käyneet! Talitintti oli tosi epäluuloinen eikä aluksi uskaltanut kuin hakea siemenen ja syödä muualla. Nyt siellä on jo kaksi tyytyväistä tinttiä jotka muuten kovasti sotkevat maata siemenillä: niille kelpaa vain joka viides. Jouluksi lintulaudan varteen kiinnitetään kaunis kauralyhde.



torstai 18. lokakuuta 2012

Kuusia kautta vuosien

No siinä on teemajoulua kerrakseen - not! Itsekin hämmästyin, miten vähän jouluteemani ovat lopulta näkyneet vuosien varrella joulukuusissa. Vasta viimeiset pari vuotta on menty jollakin älyllisellä teemalla, sitä ennen kuusi on kai jäänyt vähemmälle huomiolle. Tai sitten olen pitänyt oudosta tyylistä...

Joulukuusi on minulle koko joulun tärkein asia. Olisin vaikka syömättä, kunhan saisin joulukuusen. Jo pienestä asti äitini salaa heitti kuusen pois, ja myöhemmin opiskelijana kun saimme ilmaisen ja ruman kuusen, säälin sitä niin että itku tuli. Äitiä taas nauratti: ei ole kuulemma kuullut kenenkään ennen itkevän joulukuusen takia. No se rumakin kuusi sai loistaa sinä jouluna!

Viime vuosina olemme ottaneet tavaksi nukkua aatonaaton ja aaton välisen yön kuusen alla - tarkemmin sanottuna olohuoneessa vain, mutta kuusenkynttilöiden loisteessa. Se on tapa, josta emme luovu koskaan ja jota lapset pitävät todella tärkeänä. On mukavaa nukahtaa kinkunpaiston ja kakunkuorrutuksen ääniin!

Pari vuotta sitten kuuseni oli kaikkein kaunein ikinä, mutta samana jouluna perheenjäseneni alkoivat reagoida kuusentuoksuun niin, että oikeasta ja aidosta kuusesta oli pakko luopua. Hirveää. Mutta olen yrittänyt kompensoida kuusiasiaa hommaamalla kotiin useita muovikuusia ja ulos terassille ihan ikkunan viereen yhden aidon. Viime jouluna meillä oli sisällä neljä kuusta (kaksi pientä lastenhuoneissa) ja yksi ulkona eli tahtoo sanoa, että viisi kuusta yhteensä.

Tässä kuvia vuosien varrelta joulukuusistamme.


Tässä vuoden 2004 joulukuusi, joka on ollut aika harva. Punaisella on menty.



Tässä on vuoden 2007 joulukuusi. Punainen on ollut silloin mieleen, kuusi ihan tavismallia ja punaiset nauhat...uh, aika...hallitsevat.


2008 vuoden kuusi on ollut kyllä kaunis ja tuuhea! Silloinkin on punainen ollut mieleen. 



Tässä vuoden 2009 kuusi, joka oli aivan hassu, koska se oli mahdottoman pieni. Punainen ja karkkiteema oli näemmä vallalla tuolloin.



Kuusen tuoksua.....vuoden 2010 joulukuusi oli kaikkein kaunein ikinä. Ostin sitä varten vain valkoisia ja hopeisia palloja, valkoisen latvatähden sekä tein valkoisen marsalkannauhan. Kuusi oli kallis - ja kaiken rahan arvoinen. Voi voi...tällaisen kun vielä joskus saisi.


Viime vuonna sitten lopultakin ostin olohuoneeseen muovikuusen, mutta valkoisen. Ei se ole sama asia, ei tosiaankaan, mutta toisaalta tämä valkoinen on melkein eri asia kuin joulukuusi: se on iso valkoinen joulukoriste. Tässä on myös hyviä puolia, jos unohdetaan se että kuusentuoksua ei allergioiden takia enää voi saada: tämän voi ainakin laittaa ajoissa! Tänä vuonna sitten vihrein koristein. Mahtaisivatko vihreät valot olla liikaa?

Joulukuusi. Siitä tulee vielä monta postausta....kyllä se sen verran ihana on!



keskiviikko 17. lokakuuta 2012

It´s a green day

Äidilläni oli tapana teemoitella joulut. Minä inhosin sitä. Olisin halunnut kaikki koristeet joka joulu esille, väreistä ja tyyleistä viis. Nyt minä teemoitan omat jouluni juuri samalla tavalla kuin äitini teki. Meillä oli pienenä kultajoulu, olkikoristejoulu, hopeahilenauhajoulu ja monta muutakin. Olikohan yksi tuore omena –joulukin? Mikäs sen mukavampaa kuin luoda ihan kokonaan uusia maailmoja jouluksi, vähillä panostuksilla tietysti. Kaikkia joulukoristeita ei toki uusiksi joka vuonna osteta, mutta tuunataan kyllä. Jos pohjatyöt ovat kunnossa, pelkillä muutamilla palloilla ja nauhoilla koko joulu muuttuu erilaiseksi. Tiimarista löytää pikkurahalla ison kasan teemaväreihin ja –tyyliin sopivaa askartelukamaa, joista voi helposti loihtia senvuotisen fiiliksen. Samoin kattaus on helppo ja edullinen toteuttaa vaikkapa kierrätyskeskuksesta löytyvillä kankailla. Minulla on ollut sini-kultainen joulu, Marianne-karkki-raitajoulu, perinteinen punaruutujoulu ja valkohopea joulu. Kampaajallani on ollut huurrejoulu.
Tämänvuotinen jouluteema?  Se syntyi jo tämän vuoden tammikuussa kun ostin silmät kiiluen Citymarketin joulukoristehyllyjä tyhjiksi. Vihreä. Kirkkaanvihreä. Punainen on kyllä ihana ja perinteinen, mutta siihen palaan joku toinen vuosi. Jostain syystä en ole koskaan pitänyt mustan ja punaisen yhdistelmästä, joten jättikokoinen ja huonetta hallitseva musta sohvamme luo omat raaminsa olohuoneen joulukoristeillekin. Mutta kirkkaanvalkoinen ja kirkkaanvihreä, ne passaavat mukavasti mustaankin. Vihreää ei toki tarvitse olla joka paikka pullollaan, sillä valkoista ja hopeaa siihen rinnalle kyllä mahtuu. (Ja niitä on jo valmiina kaapissa!) Ohessa inspiraatiokuvia netistä erilaisista vihreistä jouluasioista.

Tarkoitus on ainakin tehdä valkovihreä kattaus, yritän löytää kirppareilta tai kierrätyskeskuksesta vanhoja silkkipuseroita tai muita puseroita, joista voisin tuunata kattausta valkoiselle pöytäliinalle. Muutamaa vihreää kiiltävää koristetyynyäkin sohva huutaa. Kukat ostan valkoisena ja somistan kirkkaalla vihreällä. Ehkä tänä vuonna vain tyylikkäästi valkoinen tulppaanikimppu? Pitkin taloa löytyvät kranssit saavat jotakin vihreää ympärilleen. Niin ja joulukuusi sitten…no se vaatii jo monta omaa kirjoitusta, joten lähempänä sitten. Kirkkaanvihreät kuusenkävyt kuitenkin odottavat jo vaatehuoneen perukoilla. Tällaisia mietteitä tänään, jolloin meilläpäin satoi ensilumi. <3


maanantai 15. lokakuuta 2012

Tervetuloa uuteen joulublogiini

Löysit tiesi tänne - olet sydämellisesti tervetullut! Joulublogin pitäminen on ollut mielessäni jo pitkään, ja tänä vuonna päätin sen perustaa. Tarkoitukseni on, että tämä joulublogi elää tästä päivästä tämän vuoden loppuun saakka, koska ei liene syytä keväällä ja kesällä sitä päivittää.

Olen aina rakastanut joulua, aivan pienestä tytöstä saakka. Joulussa on niin ainutlaatuinen tunnelma ja lumovoima, että sen voimalla jaksan vuoden pimeimmän jakson. Se tuo valoa silloin kun sitä on luonnossa vähiten. Tässä blogissa käsittelen joulukoristeita ja somistamista, jouluruokia ja -leivonnaisia, joulukukkia, joulukuusia, joululauluja...kaikkea mitä joulu tuokaan tullessaan!

Ensimmäinen postaukseni liittyykin kukkiin: kukapa arvasi, että kuukausi sitten multaan pistämäni amaryllis kukkisi jo nyt...70 päivää ennen jouluaattoa. Tilasin sipulin hyötykasviyhdistyksestä ja hoidettuani sitä (käytännössä sitä ei siis hoideta vaan laitetaan vain multaan kastelematta) se rupesi kukkimaan nyt. Kaunishan se on! Pitää ostaa sitten leikko-amarylliksiä jouluksi...



Tästä se lähtee, haparoiva ajatus joulusta ensin...kynttilöitä, lämpimiä läikähdyksiä mielessä. Mutta ei ihan vielä. Nyt tunnustelen fiiliksiä ja nautin myös syksyn omasta tunnelmasta.