Vihreä päivä

Pidin perjantaina ekstra-vapaapäivän, koska koin itseni aika väsyneeksi. Ihana päivä kieltämättä toi voimia takaisin, kun sain viettää sen lekotellen ja ulkoillen. Otin tunnin päiväunet, kävelin metsässä ja kävin kirpparikierroksella. Eppu-koira ihmetteli lähistöllä asuvia hevosia. Onpa isoja koiria, se varmaan tuumi.

Täällä Oulussa ruska odotuttaa itseään, ainakin siellä missä minä asun. Koivuissa ja männyissä on ainoastaan keltaisia, tarkkarajaisia länttejä, mutta muutoin kaikki on vielä ihan vihreää. Vihreä on ehdoton lempivärini, joten omakin takkini on sopivasti kirkkaanvihreä!

Vihreää on myös meillä keväällä uusitussa työhuoneessa, johon laitoimme Lidlin valokuvatapetin. Jonkin verran sen laitto aiheutti päänvaivaa, mutta muutoin olemme siihen hurjan tyytyväisiä. Huoneessa paistaa nyt aina aurinko. Huone ei tosin ole mikään työhuone, vaan vaatteiden säilytyspaikka, Netflixin katselupaikka ja kirjanlukemispaikka. Mutta työhuoneeksi sitä nyt vaan kutsutaan, vaikka kaukana ovat ne ajat, kun siellä oli oikein tietokonepöytä. :-) Huoneeseen olen joskus haaveillut majoittavani vaihto-oppilaan.

Sen sijaan jouluksi tätä huonetta voi olla vaikea saada koristeltua, mutta kyllä minä visioin, että ostan tänne kirkkaanvihreän valosarjan. Voisi olla vinha, jos sen ihan virittäisi pitkin seiniä roikkumaan! Ja uusi lipasto suorastaan odottaa jouluvaloja ja -koristeita. :-)

Hyvää sunnuntai-iltaa!

Ulkona valkoiset kuuset, sisällä mustat

Niin vain kunnon lumikerros on peittänyt meidän tienoot, toivon mukaan mahdollisimman pian pysyvästi. Niin paljon valoa ja iloa lumi tuo verrattuna mustaan pimeyteen ja vesisateeseen! Pian voisi toivoa, että pääsisi ladulle, kun vain pysyisi pakkasen puolella. :-)

Ulkona siis on rutkasti kauniita valkoisia kuusia, ja ei sille mitään mahda, että sitä katselee kuusia aina vähän joulusilmälasien läpi. Olisiko tuosta joulukuuseksi? Meillähän ei aitoa kuusta voi sisälle tuoda allergisten vuoksi, mutta olisihan se kaunein. Nautin niistä siis metsälenkeillä!

 

 

 

Sen sijaan modernin jouluteemani mukaisesti tein keittiöön mustia kuusia ihan leikkaamalla vain mustasta kartongista. Ensin ajattelin, että vain kokeilen niitä, mutta siihen ne nyt jäivät. Saavat olla jouluun saakka! Laitoin muutaman myös piippua koristamaan. 

 

Mukavaa sunnuntaipäivää sinulle, minä taidan tälle päivää tehdä ensimmäiset joulutortut. :-) 

 

Huuru-ukon vierailu

Ensilumiveikkaus meni lopulta koko perheeltä ihan mönkään, nimittäin lumi satoi jo eilen ja siten päätimme, että veikkauksen voitti Eppu-koira. Ensilumi se nyt kuitenkin oli, koska tyttö vakuutti kirkkain silmin, että siitä olisi saanut lumipallon, ja se on meidän perheessämme ensilumen kriteeri. 

Tänä aamuna puolestaan piha oli kauniin huurun peitossa, vaikka lunta ei enää ollutkaan. Puista kuului kaunis ropina, kun jäätyneet lehdet tippuivat maahan. Kesä on ihana, mutta kyllä syksyssäkin on puolensa. Takkatuli, kotiin käpertyminen ja kynttilät. Ja juuri alkanut syysloma!

 

Metsässä oli varsin hiljaista tänään, mutta Eppu halusi käydä silti kahdesti järvessä uimassa. Ei sillä päätä paljon palele! 

Luonto osaa myös tehdä itse sydämiä. <3

 
Ensi viikko vietetään siis ihanasti syyslomalla, vaikka mitään erityisen erikoista ei olekaan tiedossa. Mutta ainakin pitkät aamu-unet, erämaan kutsu ja kirjojen lukemista. Rantasaunan löylyt ja nuotion kipinät taivaalle. Mitä muuta sitä lopulta tarvitsee?

Lokakuista juhlahumua ja sumua

Poikamme 16-vuotisjuhlaa ei enää haluttu sankarin toiveesta juhlia perinteisin synttärikemuin ja -kakuin vaan teimme viimevuotiseen tapaan vieraille lämpimän ruuan. Tällä kertaa tarjolla oli pieniä lihapullia, uunilohta, perunamuusia, tsatsikia, kermaviilikastiketta, coleslawia ja salaattia. Kyytipojaksi anopin tekemiä ihania sämpylöitä juuston ja levitteen kera. 

Juttelin töissä pojan synttäreistä kun mietin, mitä jälkiruuaksi laitettaisiin. Työkaveri osasikin vinkata oululaisen Hiphurraa-yrityksen suklaaputouksesta, johon siis dipataan mitä halutaan ja suklaa kulkee siinä putouksenomaisesti liikkuen. No sellaisen löysin ja vuokrasin ja se oli aika kiva yllätysjälkkäri! Dippasimme siihen valmiiksi tehtyjä varrastikkuja, joissa oli hedelmiä ja vaahtokarkkeja. 

Jälkiruuaksi tein suklaaputouksen kaveriksi kermakakun, jossa on täytteenä kinuski-kermamoussea sekä mustikoita, mansikoita ja vadelmia - siis kuningatartäyte! Lisäksi anoppini teki useita syksyisiä piiraita vaniljakastikkeen kera. 

Niin se kasvaa kohisten nuorimies, on jo minua reilusti pitempi lukiolainen, jolla on omat haaveensa ja tulevaisuudensuunnitelmansa. Niissä haaveissa olemme apuna ja tukena kunnes jossain vaiheessa siivet kantavat ja hän lähtee maailmalle. Onneksi ainakin muutaman vuoden saamme hänet vielä pitää kotona! <3 Olen niin ylpeä lapsistani.

Kuvissa vielä mystistä sunnuntaiaamun tunnelmaa lähijärveltä. Aamulla järvi oli vitivalkoinen ja täynnä aamu-usvaa. Oli jännä tunnelma kävellä. Pikkuhiljaa illat pimenevät ja odottelen itsessäni sitä ensimmäistä joulufiilistä. Sitä ennen tarvitaan hieman pakkasta ja taikaa.

 

 

Lomapäivänä joulukoristeita varastoon ja paljon pullaa

Vietin tänään arkilomapäivän leväten ja voimia keräten. Aamulla katselin ensin Netflixiä ja sen jälkeen päätin käydä joulukoristeiden kimppuun. Kävin läpi kaikki vaatehuoneen joulukoristeet ja laitoin niitä laatikkoon. Niitä koristeita, joista en juuri nyt tykkää, kertyi kokonainen laatikollinen. Ensin ajattelin myydä tai antaa ne pois, mutta ystäväni sai minun pääni kääntymään, joten vein laatikon varastoon. Onhan se toki mahdollista, että joskus nämä vielä pääsevät sisälle, jos mieli taas muuttuu! Toistaiseksi ainakaan tänä vuonna näitä en halua esille. Tärkeimmiksi koristeiksi jäivät lasten tekemät, mutta pakko myöntää, että pojan 4-luokalla tehdyt pahviset tontut päätyivät varastoon. Kaikki muut lasten tekemät saavat olla esillä joka vuosi. <3 

Sitten lähdin pyörällä kahvakuulatunnille, jossa oli yllättävän paljon väkeä keskellä arkipäivää. Sen jälkeen tein litran pullataikinan ja painelin Eppu-koiran kanssa metsään tuoksuttelemaan syksyä. Ihanan rentouttavaa vain olla metsässä rauhassa.

Pullahommissa meni sitten iltapäivä, ja paljonhan niitä taas tuli. Niin korvapuusteja, manteipullia kuin yksi bostonkakkukin.