Hieno aamupäivä ensimmäisenä adventtina

Olen ollut menossa koko viikonlopun, perjantaina oli esimieheni läksiäiset ja eilen illalla olin pitkään ystävien kanssa Raahessa joulukonsertissa. Silti halusin aamulla tänään nousta ajoissa ja lähteä tuomiokirkkoon ensimmäistä adventtia viettämään. Onneksi lähdin! Niin koskettava ja lämmin oli kirkossa tunnelma, ja sitä ei voi sanoin kuvailla, miltä tuntuu ja kuulostaa se, kun täpötäysi iso kirkko kajauttaa Hoosiannan yhdessä kirkkokuoron kanssa. Se lämmittää sydäntä ja vähän itkettääkin. Lisäksi Oulun uusi piispa oli mukana tänään, ja se teki tilaisuudesta entistäkin juhlavamman. Oli hieno kirkkokäynti.

Jälkeenpäin kävin siskoni kanssa perinteisesti kahvilassa, ja kuten monesti aiemminkin, minä otin teen kaveriksi joulutortun. Kuulostaa hassulta, kun koko vitriini oli täynnä kakkuja ja leivoksia, mutta joulutorttu nyt vaan jostain syystä maistuu juuri nyt niin hyvälle!

Satuimme myös kävelykadulle samalla kun siellä oli tiernapoikakilpailu, ja ehdimme nähdä yhden tiernatyttöjen esityksen. Niin taitavaa, moniäänistä laulantaa - myöhemmin kuulin, että nämä espoolaistytöt voittivat oman sarjansa. Onnea heille!

Siunattua ensimmäisen adventin iltaa sinulle. Tästä lähtee se joulunodotus, joka tuntuu sydämessä ja mielessä. Ensi viikolla on tiedossa neljän päivän loma, mikä tuo oman ihanan ripauksensa tähän joulunodotukseen.

Saanko istua viereesi?

Miten juhlavasti se kajahti taas tuomiokirkossa - tuttu ja rakas Hoosianna. Kirkossa oli tunnelmallista ja kaunista. Ennen messua viereeni tuli vanha nainen, joka kysyi hiljaa: "Voinko istua viereesi, istuin tuolla takana yksin, mutta en haluaisi olla yksin". Totta kai. Tule tähän meidän viereen. Juttelimme pipolangoista ja ihastelimme yhdessä edessämme istunutta suloista vauvaa. "Jumalan lahja", totesi nainen kun katseli tuota pientä pyöreäkasvoista lasta. Takanamme lauloi mies, joka kajautti kaikki laulut isoon ääneen. Kotikutoisesti, kuten siskoni totesi. Laulu tuli suoraan sydämestä! Siinä istuessani  mietin, miten kirkko on sellainen paikka, jossa saa olla sellainen kuin on. Pieni vauva, jolla tulee kohta nälkä. Mies, joka nauttii laulamisesta omalla tavallaan. Ja yksinäinen, koska kirkossa on lohtua ja muita ihmisiä. Olin onnellinen, että sain hetken kulkea tuon mummon rinnalla. Toivon, että hänellä on jouluna sukulaisia, jotka kaipaavat häntä luokseen. 

Jälkeenpäin kävimme perinteisesti kahvilassa Oulun keskustassa, ja tällä kertaa valitsin leivoksekseni Suomi-leivoksen ja juomaksi kuumaa glögiä. Olipa meillä taas mukavaa! <3 

Kotiin tultuani sytytin ensimmäisen kynttilän. Tänä vuonna askartelin adventtikynttilät viime viikonloppuna Pienestä Joulupuodista ostamillani puunumeroilla. Kynttilät laitoin pieniin lasipurkkeihin, jotka olin saanut valmiin pitsapohjan paketeista Lidlistä. Pohjalle laitoin raesokeria, jotta kynttilät pysyvät pystyssä. 

 

Uskomme vahvista,

luo tiellemme valoa,

johdata elämään rikkaaseen,

rauhaan ja hyvyyteen.

Hoosianna! Ja joulun odotus voi alkaa

 

Ensimmäinen adventti on täällä, juuri tänään. Joka vuosi se tulee yhtä ihanana ja tervetulleena, eikä sitä voisi millään vastaanottaa ilman, että laulaisi Hoosiannaa isossa kirkossa ja kuoron säestämänä. Tällä kertaa saimme tyttäreni kanssa matkaamme vielä isosiskoni, joka halusi myös ottaa sen perinteeksi! Hieno, yhteinen naisten juttu. Ja joka kerta niin koskettava, niin lähelle tuleva sanoma. 

 

 

Sen jälkeen viimaisessa päivässä maistui joulutee ja suklaaleivos erityisen herkulliselle. Joulun odotus, se on tässä. Kaikki on jo valmista. <3 

Katso, kuninkaasi tulee!

Hän tulee luoksesi lempeänä,

ratsastaen aasilla,

työjuhdan varsalla. 

Adventtikynttilät valmiina juhlakauteen

Mikä siinäkin sitten on, ettei adventtikynttilöitäkään voi polttaa samannäköisenä joka vuosi, vaan niihin pitää keksiä jotakin erikoista joka kerta? Ehkä se on vain se, että niiden teko on niin kauhean mukavaa... :-) Näiden tekeminen sai kyllä mielen jo jouluun laskeutumaan ja ensimmäistä adventtia odottelemaan. Se on se juhlakauden virallinen aloitus!

 

Käytin pohjalla vanhaa sinkkistä vatia ja laitoin kynttilät erilaisiin mataliin kynttilänjalkoihin. Sen päälle laitoin sammalta niin, että jalat peittyivät. Sitten kiinnitin kynttilöihin Sinooperista ostamani numerokyltit. 

 

Edellisvuosina adventtikyntteliköt ovat näyttäneet tältä: 2014 ja 2012, jolloin käytössä oli perinteisempi adventtikynttelikkö. :-) Nyt enää kaksi viikkoa, että saa ensimmäisen sytyttää!

Adventtikynttilät lumella ja vanha tuttumme poro

Tuo ostamani tekolumi se vain jaksaa ihastuttaa edelleen. Se käy vaikka mihin! Olen laittanut sitä lasipurkkien pohjalle, ja nyt keksin laittaa sitä adventtikynttilöiden alle. Erilliset numerot tilasin netistä, ja ne sopivat hyvin minkä tahansa kokoisen kynttilän ympärille. 

Kivasti tarttui tuo lumi kynttilöihin, näyttää ihan siltä, kuin lumi olisi pölissyt niiden päälle. Ihan en kameralla saanut sitä vangittua.

Tämä poro sai tänä vuonna teemanmukaisen koristelun. Hassu poromme on seikkaillut viime vuosina eri värisenä, eri paikoissa ja eri tavoin koristettuna. Tässä poro vuonna 2012, tässä samana vuonna ja tässä vuonna 2013. 

Ensimmäisen adventin taikaa

Ihana perinteemme, adventtikirkko ja sen jälkeinen leivoshetki, oli taas tänään käsillä. Tytön kanssa haluamme aina mennä tuomiokirkkoon, jossa Hoosianna kajahtaa kaikkein kauneimmin. Mukana on yleensä myös upea kuoro, kuten nytkin. Tunnelma on odottava ja juhlallinen. Ensimmäinen kynttilä oli syttynyt, sen näimme hyvin, sillä olimme tapamme mukaan kirkossa eturivissä. :-)

Kirkon jälkeen suuntasimme lempikahvilaamme, josta valitsimme juuri sen leivoksen, mikä on kaikkein ihanin. Valitsimme herkuiksi tytölle mokka-bebeeleivoksen ja minulle suklaa-pähkinäleivoksen. Valinnanvaikeushan se aina tulee! Herkkua olivat molemmat.

Kotiin olen värkännyt uudet adventtikynttilät, mutta nettikaupan lähetys ei vielä saapunut ajoissa, joten kuvaan ja esittelen kynttilät myöhemmin ensi viikolla. Tilasin nimittäin erilliset numerot kynttilöihin enkä tänä vuonna käytä entistä kynttelikköä.

Lämmintä ensimmäistä adventtia kaikille lukijoilleni, tästä joulunodotus ihan oikeasti alkaa.

Hoosianna - odotus saa alkaa

Tänä vuonna juhlimme ensimmäisen adventin aamuna mieheni synttäreitä, joten emme pääse tytön kanssa perinteiseen Hoosiannan lauluun tuomiokirkkoon. Sen sijaan osallistuimme äsken ihanaan Hoosianna-juhlaan, joka järjestettiin tuomiokirkon edustalla ulkona. Mukana oli satoja kuorolaisia, kaupunginjohtaja ja piispammekin, joten olimme aika mahtavassa seurassa! Hoosianna kajahti mahtavasti ulkona kun laulajia oli rutkasti. 

Sen jälkeen kävimme perinteisillä ensimmäisen adventin leivoksilla keskustan konditoriassa.

Reissussa oli mukana myös tytön ystävä, joten automatkat sujuivat hupaisasti tyttöjen esitystä kuunnellessa. He esittivät takapenkillä joululauluja munamiehen äänellä! :-)

Huomenna, huomenna se alkaa - joulunodotus ihan oikeasti.  Joulukalenterien luukut avataan ja ensimmäinen adventtikynttilä sytytetään. Löysin itselleni ihastuttavan eläinaiheisen joulukalenterin kirjakaupasta. Siinä on paljon kimalletta.

Hoosianna Daavidin poika,

kiitetty olkoon hän,

Hoosianna Daavidin poika,

joka tulee Herran nimeen.

Hyvää ensimmäistä adventtia

Nyt sytytämme kynttilän, se liekkiin leimahtaa...ihana luminen ensimmäinen adventti on tänään, ja tästä se joulunodotus oikeasti sitten alkaa.

Meillä ensimmäistä adventtia on aina vietetty siten, että menemme tytön kanssa kirkkoon laulamaan Hoosiannaa ja sen jälkeen leivoksille keskustaan. Niin myös tänä vuonna, ja oli yhtä kaunista ja tunnelmallista kuin aina ennenkin. Hoosianna yhdessä kirkkokuoron kanssa laulettuna on sykähdyttävä elämys.

Tiellä ken vaeltaa,
ken aasilla ratsastaa?
Maahan on laskettu vaatteita,
lehtiä, oksia.
Muurari-rabbi nyt
on matkalle lähtenyt,
noussut on satulaan ratsunsa,
kuitenkin kuningas.

Sydämellistä ensimmäistä adventtia ja joulun odotusta kaikille!