Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulukortit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulukortit. Näytä kaikki tekstit

tiistai 10. joulukuuta 2013

Lämpimiä ajatuksia lämpimään


Tänä vuonna tein jo kesällä päätöksen tämänvuotisista joulukorteista: emme lähetä niitä lainkaan. Tämä päätös tehtiin sen jälkeen, kun saimme uusimman kirjeen kummilapseltamme Ugandasta. Hänen ainoa kysymyksensä kirjeessä meille oli: "When will you visit me?" Vastaus siihen on, että todennäköisesti emme koskaan. Mutta jotain voimme tehdä. 

Nyt 12-vuotias kummilapsemme on ollut meillä jo viisivuotiaasta saakka, ja hän on samanikäinen kuin oma poikamme. Kummilapsen saimme World Visionin kautta. Olemme saaneet nähdä, miten pikkupojasta on varttunut iso poika, jolla on myös isoja haaveita. Kummilapsemme haluaisi isona lääkäriksi. Parasta mitä voisin tietää olisi se, että voisimme edes välillisesti auttaa tämän unelman toteutumisessa.



Meillä täällä Suomessa joulu on yltäkylläinen, täynnä ja liikaakin kaikkea mitä kuvitella saattaa. On hyvä muistaa, että kaikkien joulu ei ole samanlainen - ei toki Suomessakaan. Tästä syystä olemme päättäneet, että joulukorttien sijaan teemme kummipoikamme perheeseen rahalahjoituksen, joka käytetään kotieläimen hankkimiseen. Saamme myöhemmin raportin siitä, mikä eläin perheelle rahalla hankittiin. Riippuu kuulemma siitä, mitä eläimiä on tarjolla, ja se voi olla lehmä, vuohi, possu tai kanoja. 

Tämä pieni lahjoitus on sekin vain pisara meressä, jos mietimme maapallon tilannetta. Nälänhätää Afrikassa, sotaa Syyriassa, tuhoja Filippiineillä...kaikkia niitä pieniä lapsia, joille joulu koittaa aivan toisenlaisena. Silti jos me jokainen teemme edes jotain, voimme ehkä kääntää asioita hieman paremmaksi.

Joulun ensimmäisen mä olla tallissa härkien sain. 
Sinne tähtöset tuikkivat valkeuttaan, sinne saapuivat tietäjät maan: 
sitä taas viettämään sinun kanssasi jään, sinun joulusi kauniiksi teen. 
Sinä huomata saat: surun laaksot ja maat voivat peittyä kirkkauteen.

Joten toivon, että sinä lukijani voisit itsekin osallistua jouluna jonkun toisen auttamiseen konkreettisesti. Hyvä joulumieli -keräykseen tai johonkin paikalliseen keräykseen. Mitä jos sinäkin hankkisit itsellesi kummilapsen kehitysmaasta? Filippiinien ihmisten auttamiseksi voit saada lisätietoja SPR:n taifuunisivulta

Tällä kirjoituksella toivotan lukijoiden joukossa oleville 
sukulaisillemme ja ystävillemme ihanaa ja lämpöistä joulua! 

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Pikkuisen joulua tytön huoneeseen


Tyttömme halusi luopua pikkuprinsessan tyylisestä huoneestaan, joten irrotimme seiniltä pinkit bambi-tarrat ja perhoset. Lisäsimme hieman ruskeita sävyjä pienen hevostytön huoneeseen. Yhdeksänvuotias ei enää halunnut pinkkejä verhojakaan, joten hevosverhot tulivat tilalle.

'

Laitoin tytölle sängyn viereen eläinaiheisia joulukortteja naruun pyykkipojilla roikkumaan. Samalla ripustimme viime vuonna ostetut jääpuikkovalot huoneeseen. 





Kyllä tänne vielä sopii tulla muutakin joulua, esimerkiksi se oma pieni joulukuusi... Siihen asti saavat nalleveljekset tunnelmoida näiden valojen loisteessa. 

maanantai 3. joulukuuta 2012

Vihreää kimalletta ja kovaonnisen poron paluu

Joulukorttiurakka on puolivälissä eli kaksikymmentä korttia on valmiina. Ostin kaikenlaista vihreää...ja tietysti kimalletta niin, että tiskirättiä myöten koko keittiö on sitten vihreässä glitterissä. Korteista tuli tyylilleni vähän yllättävänkin moderneja ja selkeitä, mutta ihan mukavia. En viitsi niitä täällä esitellä, jotta jäisi ystäville ja sukulaisille edes vähän yllätystä.
Samasta kimalteesta sekä tosi tiukkaan tarttuvasta kaksipuoleisesta tarra-arkista väsäsin sitten kirkkaisiin tuikkukuppeihin raidat ja päälle kimalteet. Hyvä idea, ruma lopputulos, totesin, ja taidan pestä nuo kimalteet niistä pois. Hieman on liian läpinäkyvä tuo kimallus ja muutenkin niistä tuli oikeastaan aika rumat.


Ja sitten ilouutisia kaikille porojen ystäville! Kovan onnen poro, jonka tuunaus spraymaalilla meni kutakuinkin metsään, on saanut uuden elämän harmaana. Syy siihen, että se ei ole valkoinen, on yhtä monimutkainen kuin tämän poron tuunauskin, mutta rehellisyyden nimissä löysin harmaan maalipurkin ja päätin maalata poron heti. Odottamatta sitä, että ostaisin valkoista maalia. Joten ei muuta kuin kimppuun. (Eikö porot ole oikeasti harmaita luonnossa?) Siitähän tuli ihan kelvollinen! Alkuperäinen kaunis luonnonmateriaalipinta on mennyttä ikiajoiksi, mutta ainakaan se ei ole vaaleanpunainen. Poro pääsi takan viereen joulua odottamaan.