Jouluasetelmakurssilla puutarhalla

Viime viikonloppuna pääsin oikein unelmien paikkaan, nimittäin Aleniuksen puutarhalle, jossa osallistuin ystäväni kanssa jouluasetelmakurssille. Puutarha on aina ollut lempparini, joten nyt meinasi vähän lähteä laukalle, kun sai olla siellä ihan ajan kanssa ja tehdä asetelmia.

Kurssilla annettiin ensin yleisopetusta joulun ruukkukukista ja näytettiin, millä tavalla asetelma tehdään alusta asti. Lisäksi neuvottiin mm. kauniin rusetin teossa. Sitten sen jälkeen kurssilaisilla olikin vapaat kädet tehdä mitä tahansa. Mitä tahansa mitä liikkeessä näette, voitte käyttää. Huhhuh, olipa siinä sulattelemista, ettei ottanut asetelmaansa ihan kaikkea mitä näki. Puutarhalla oli niin paljon kaikkea, että oikeastaan vasta nyt valokuvista näen, miten paljon ihanuuksia oli - nuo valkoiset siilit ja muut eläimet osuvat nyt silmään...

Ensin tein vanhaan lasipurkkiin asetelman, johon laitoin viime vuonna ostetun peuran mukaan. Eipä sinne hirveästi mahtunut muuta kuin pari kasvia ja heinää (joka muuten kivasti peitti multapaakut!). Mutta kivahan siitä tuli!

Sitten tietysti piti saada tehdä toinenkin, ja mukanani ollut ruukku oli niin pieni, että hylkäsin sen hetkessä ja ostin paikan päältä kauniin matalan betonisen vadin, johon tein matalan asetelman olohuoneen pöydälle. Siihen halusin samaa metsäistä teemaa kuin isoonkin asetelmaan, joten valitsin samat kasvit ja lisäksi muutaman koristeomenan ja koristelinnun.

Minusta näistä tuli kyllä aika kivoja ja mieleisiä - tottahan toki, kun saa valita itse värit ja teeman ja sommitelmankin! Voisin vallan mainiosti kukka- ja koristepalkalla olla puutarhalla töissä kokonaisen päivän pelkästään tekemässä näitä erilaisin teemoin ja tyylein. Ihan oikeasti! :-D

Kukkia puutarhalta - sataa timanttilunta

Hujahdus vain, ja ollaan taasen aatonaatossa. Tämä on melkein se paras päivä koko joulussa. Kaikki on vielä edessä, tunnelma on huipussaan. Tänään oltiin heti aikaisin aamulla liikkeellä, ja hain tunnelmalliselta Aleniuksen puutarhalta joulukimpun ja punaisia amarylliksiä. Olipa siellä ihana joulutunnelma - ja niin paljon, mitä olisi vielä tehnyt mieli ostaa. :-) 

Lähellä olevasta K-supermarketista haettiin lohi, jonka laitan kohta suolaan. Kinkku pannaan iltapäivällä uuniin, jotta saamme makupaloja illalla tuoreen sinapin kera. Pienet tonttuilureissut kuuluvat myös tähän päivään, käymme lasten mummolassa ja serkkujen luona viemässä paketteja. Se on kyllä tosi mukavaa. Tyttömme on luvannut tehdä meille huomiseksi luumukiisseliä.

Sitten, kunhan ilta tulee, tuomme taas patjat olohuoneen lattialle ja katsomme elokuvaa. Vaikka meillä on jo 180-senttinen lukiolainen ja yläkoululainen, on patjojen kantaminen yksinkertaisesti niin must meidän joulussa, että se tehdään! Aamulahjat sujautetaan vieläkin harmaisiin joulusukkiin. Lahjat vain ovat muuttuneet - aiemmin aamulahjat olivat askartelukirjoja, nyt sukkiin sujautetaan lupaus Spotify premiumista. Mutta se on mieleinen lahja! :-) 

Miten ihanasti rupesi satamaan lunta - kutsun tätä lunta timanttilumeksi, koska se kimmeltää niin ihanasti. Meillä on toden totta valkea joulu! <3

Oikein hyvää ja antoisaa joulua sinulle, lukijani! On ollut mukava tehdä taas tätä joulumatkaa. Laitan vielä tunnelmia aatosta joulun jälkeen.

...siks Luojan kiitosta laulamme vaan
Toi rauhan meille Herra taivahasta
ja puolestamme astui kuolemaan
Siis kansat kaikki, te kiittäkäätte Herraa
Oi jouluyö, sä lohtu ihmisten 

Joulun to do -lista

Eipä fiksummin olisi voinut ystäväni viime vuonna sanoa, kuin että jouluhan on jo valmis. Kyllä vaan. Ylen määräinen itsensä uuvuttaminen ja stressaaminen joulusta on oikeastaan ihan päinvastaista, mitä joulu oikeasti on - rauhaa ja yhdessäoloa. Siihen ei oikein istu stressi! Minä oikaisen sieltä sun täältä, jotta joulusta saa irti sen parhaan puolen. Ketään ei palvele perheenäiti, joka istuu itku kurkussa väsymyksestään jouluaaton pöytään. Raataminen ei tuo kenellekään joulumieltä. Eilenkin illalla istuin hetken kuulokkeet päässäni ja kuuntelin joululauluja. Ei ollut kiire mihinkään eikä mikään homma odottanut tekijäänsä. 

Anoppini pohti myös viisaasti, että joulut muuttuvat koko ajan. Sellaista joulua kuin on tänä vuonna tai oli viime vuonna, ei tule enää koskaan. Lapsiperheissä sen huomaa - pienten lasten riemu ja joulun lumo ovat meilläkin jo takanapäin, ja teini-ikäiset lapset viettävät ja arvostavat toisenlaista joulua. Joulua pitää itsekin aktiivisesti muuttaa. Samat jutut, jotka olivat ihania pienille, eivät ole enää mikään juttu isoille. 

Meillä uutena jouluun on tullut kirkkokäynti, joka tuo ihanaa tunnelmaa ja jota ei saatu millään ahdettua pikkulapsiperheen jouluun. Joulusaunassa ei käydä enää porukalla, mutta mitäs tuosta! Joulusaunan tunnelmasta saa nauttia jokainen siinä kokoonpanossa kuin itse haluaa. Myös jouluruuan ja erilaisten herkkujen osuus kasvaa koko ajan isojen lasten joulussa, ja he malttavat myös istuskella ruuan äärellä pitempään. Niinpä ajattelimme, että tänä vuonna voisimme valmistaa jouluaterialle alkupalakeiton.   

Teini-ikäisten kanssa joulua laittaessa on yhtäkkiä enemmän aikaa kaikelle. Kun ei ole koulujen joulujuhlia, jumppaesityksiä eikä vanhemmat vastaan lapset -turnauksia, jää aikaa laittaa joulua aivan rauhassa, hissuksiin. Tälläkään viikolla minulla ei ole iltaisin yhtään menoa! Se tuntuu mukavalta. 

Seuraavassa oma to do -listani ennen joulua tehtäväksi sekä hommien delegointi perässä.

• Kinkun osto ja paisto (mies)
• Joulukalan suolaus aatonaatona (minä)
• Muut jouluruuat (yhdessä)
• Viimeisten lahjojen osto (vain pari elokuvalippua puuttuu/minä)
• Kinkunkastike pakkaseen (minä)
• Siivous (koko perhe)
• Puhtaan maton haku pesulasta (minä)
• Aatonaaton elokuvan valinta (koko perhe)
• Kukkien haku puutarhalta aatonaattona (minä, koska se on niin ihanaa)

Mitä muuta edes tarvitaan? Ei ainakaan kaikkea sitä, mitä Marttojen sivuilla kerrotaan. Niin kuin esimerkiksi aterinten kiillotusta. Meillä ei käytetä hopeisia ottimia! 

Olohuoneeseen ostin muutaman valkoisen ruusun odottamaan joulukukkien saapumista. Puutarhalta tilasinkin vaihteeksi punaisia kukkia aatoksi. <3

Aatonaaton tunnelmaa ja jouluista mieltä

Ollaan aatonaatossa ja kaikki alkaa olla valmista. Siivoukset, touhut ovat takanapäin, ja Illalla paistuu uunissa iso kinkku. Mitä isommat lapset, sitä isompi on näemmä kinkkukin! :-) Kala laitetaan iltapäivällä suolaan, ja laatikot on otettu pakasteesta jääkaappiin. Koti on koristeltu, punavalkoiset tulppaanit on asetettu useampaan maljakkoon. Vessaan on pesty valkoiset pyyhkeet ja lattialle asetettu uusi valkoinen matto. Sauna tuoksuu puhtaalle, ja kuivattu vihta odottaa joulusaunojaa. Joulupöytä on melkein valmiiksi katettu. Viikon loma on alkamassa. 

Tämä syksy on ollut erityinen, sillä en koskaan arvannut, mitä blogikirjoitukseni lapsuuteni jouluista saisi aikaan. Sain siitä Raittiuden ystävät ry:n Vuoden raittiusteko -tunnustuksen, ja tänään minusta oli elämäni ensimmäinen juttu Helsingin Sanomissa. Olen hämmentynyt, kiitollinen ja itsestäni ylpeä. Toivottavasti kirjoituksellani on ollut toivottavaa vaikutusta - että yhä useampi löytäisi sydämestään halun antaa lapselle joulu ilman alkoholia. <3

 

Meillä iloinen joulunodotus jatkuu, ja tänä iltana tuomme patjat alakertaan ja nukumme yön tässä lattialla yhdessä. Elokuvan aikana me vanhemmat yleensä nukahdamme, ja sekös lapsia naurattaa. Väsyneet joulua laittaneet vanhemmat kai saavat ihan luvan kanssa lopulta nukahtaa. Huominen on vielä tulossa, joulun suuri sanoma käsillä.


Huominen aikataulumme on seuraava:

Herääminen ja lasten pienet aamulahjat
Joulupuuro ja Joulupukin kuuma linja
Koiran kanssa metsälenkille
Joulusauna kynttilänvalossa
Joulukirkko
Vierailu äitini luona
Hautausmaalla käynti
Juhla-ateria
Lahjojen jako
Rentoutumista pyjamassa ja kasoittain suklaata
 
Siunattua, ihanaa joulua juuri sinulle lukijani, kiitos matkasta tänäkin jouluna. Palailen vielä kertaalleen tänne, ennen kuin joulublogi taas hiljenee kevääksi ja kesäksi. <3  

Ihmeellinen, rakas joulu.

Arkihuolesi kaikki heitä,
mieles nuorena nousta suo.
Armas joulu jo kutsuu meitä
taasen muistojen suurten luo.
Kylmä voisko nyt olla kellä,
talven säästä kun tuoksahtaa
lämmin leuto ja henkäys hellä,
rinnan jäitä mi liuottaa.

 

Mistelinoksia ja tulppaaneja

Tiedättehän ne ihanat romanttiset komediat, joissa suudellaan mistelinoksan alla? Löysin Oulusta kukkakauppa Kanervasta tänään mistelinoksia, joista sain nipun ovenkarmiin, yhden ystävälleni sekä lisäkoristeita tulppaanikimpun ympärille. Mistelinoksa usein sekoitetaan meilläpäin piikkipaatsamaan, joka on se punamarjainen ja piikkilehtinen kasvi - myös tuttu amerikkalaisista elokuvista. Misteli on itse asiassa loinen, joka elää eri puiden pinnoilla, ja erityisesti tammen päällä kasvaneita arvostetaan. Hieman vaatimattoman näköinen se on, mutta toisaalta aika kiva. Siinä on pieniä valkoisia marjoja, kuin helmiä. 

Useana vuonna olen ostanut sidotun joulukimpun ja muutenkin paljon kukkia. Nyt joulukukkien määrä on joka vuosi vähentynyt. Tulppaaneja on kuitenkin ihana ostaa, koska niistä saa helpolla näyttävän kimpun. Ostin Lidlistä edullisesti kaksi kimppua, toisen valkoisen ja toisen punaisen ja sekoitin ne Aallon vaasiin loppujen mistelinoksien kera. 

Niin kivalta näyttävät, että taidan huomisella ostoskierroksella ostaa toiset kaksi kimppua ja laittaa niitä myös ruokapöytään. Jotenkin valkoisen seassa punaiset tulppaanit näyttävät raikkailta ja mukavilta. Vaivihaa punaista on alkanut hiipiä joulusisustukseen...Nyt taidan ruveta silittämään valkoisia ruokapöydän tuolien huppuja, niiden silittäminen kun on viheläisen hidasta ja hankalaa puuhaa. Lopputulos onneksi aina palkitsee.


Kolme yötä jouluun on... <3 

Kukkia ja kastiketta

Muutama joulukukka saapui kotiimme, olohuoneeseen ostin valkoisen joulutähden ja keittiöön puolestaan valkohuuruisen minisypressin. Jouluaatoksi ostan vielä leikkokukkia, ehkäpä pelkästään valkoisia tulppaaneja. Joulukukat ovat ihania!

Yksi joulumme suurimmmista herkuista on kinkun roseepippurikastike, jonka ohjeen kirjoitin ylös vuonna 2012. Nyt on tämäkin herkku tehty ja purkkeihin paketoitu. Tätä jaan sitten muutamille lahjaksi ennen joulua.

Viimeisetkin joululahjat on nyt hankittu ja viikonloppuna odottaa joulusiivous. Sitäkin olen yrittänyt tehdä pikkuhiljaa, että saisi ennemmin tunnelmoida kuin siivota. Enää ei tarvitse odottaa kauan, joulu on ihan oven takana... <3

Aatonaaton hiljentymistä

Viimeisiä, ihania touhuja enää tälle päivälle! Kattauksen rakentamista ja pöytäliinan silittämistä. Tuolihuppujen koristamista hopeisella nauhalla. 

Joulurauha on ollut kyllä meidän talossa monta päivää, olen päässyt loma- ja joulufiilikseen tällä kertaa hyvin vaivattomasti. Olemme katselleet monta hyvää elokuvaa (suosittelen erittäin lämpimästi Piin elämää muuten), syöneet suklaata ja hipsutelleet villasukissa. Pian menee kinkku uuniin, ja illalla viemme yölliselle lehdenjakajalle pienen suklaapaketin postilaatikkoon odottamaan. Aamulla on mainiota nähdä, miten se paketti on yöllä aina hävinnyt parempiin suihin!

Tämänvuotinen joulukukkakimppuni noudattelee aika pitkälti samaa linjaa kuin muutamina vuosina se on ollut, valkoisia kukkia ainoastaan. Että se on kaunis! Mukana on metsäisiä oksia ja käpyjä, mikä noudattelee ihanasti tämänvuotista teemaani. 

Lisäksi ostin leikko-amarylliksiä isoon maljakkoon.

Nyt saa joulu tulla!

Sydämellistä ja siunattua joulua jokaiselle lukijalleni! <3

Tahtoisin päästä paimenten mukaan,

unohtaa kiireen ja melun rasittavan

Aamu kun koitti, tiesikö kukaan,

tuo yksi joulu sai muuttaa historian

Joulu on taas, riemuitkaa nyt

Lapsi on meille tänä yönä syntynyt!

Ihanaa ja tuoksuvaa joulua!

Suuri juhla on ovella! Kinkku on paistumassa ja illemmalla paljastamme lapsille ostamamme elokuvan (Madagasgar 3). Sen katsomme sitten illalla alakerrassa, sillä me roudaamme kaikkien patjat olohuoneeseen olohuoneeseen ja nukumme aattoon asti lattialla yhdessä. Se on tapa, josta lapsemme eivät koskaan luopuisi! Nukahdamme kinkuntuoksuun ja joulukuusen loisteeseen.

Huomiseen kuuluu aamusauna vihdan kera, päivällä puuroa, sitten haudoilla käynti ja juhla-ateria. Ja sitten se lasten mielestä jännittävin hetki: lahjojen jakaminen! Olen jo vuosia yrittänyt saada aattoon mahtumaan kirkossakäynnin, mutta ei se tunnu siihen jotenkin istuvan. Sen sijaan luemme aterialla jouluevankeliumin.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä." Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen:

Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.

Tässä vielä muutama kuva meiltä aatonaattona, kattausta varten olevat kukat, kynttilät ja koristeet ovat valmiina, illalla silitän vielä pöytäliinan ja tuolien huput. Kuvassa myös hakemani hempeä ja kaunis ruusukimppu. Sitä jaksan ihastella.

Ensi viikolla laitan vielä tunnelmapaloja joulustamme tänne...ja harkitsen, josko tämä blogini vielä jatkaisi joulun jälkeenkin...katsotaan nyt. :-)

Siunattua joulua kaikille blogini lukijoille!

Viime hetken ostokset ja askartelut

Jouluun on enää kaksi yötä! Lapset meinaavat menettää hermonsa lauluun "kolme yötä jouluun on". Heidän mielestään on varsin ristiriitaista, että lauletaan "kolme yötä jouluun on, laskin aivan itse eilen..." kun jos se eilen laski niin silloinhan öitä on enää kaksi...no oli miten oli, jouluun on kaksi yötä! Meillä alkaa kaikki valmistelut olla jo tehtynä, paitsi että huomenna paistetaan kinkku ja laitetaan kala suolaantumaan. Sekä haetaan kukkakimppu ja valmis luumukakku leipomosta - kakun leipomiseen ei minulla lopulta riittänyt jaksaminen, vaikka olen myös kakkublogisti! Erikoista...mutta totta. Siivoukset jaoin viime viikonlopun ja eilisillan kanssa keskenään, joten enää ei ole kuin huomenna viimeinen silaus sitäkään jäljellä. Tämä viikonloppu on jo siis lomaa, voimme katsella elokuvia ja nautiskella tunnelmasta ja tuoksuista!

Viime hetken pikkuostoksia kuitenkin vielä oli, kuten tämä ruusukimppu K-marketista.

Eilen puolestani ostin nappikaupasta vihreää nauhaa, paksumpaa valkoisten tuolihuppujen koristeeksi ja kapeampaa, joilla käärin kankaiset lautasliinat. Harmikseni oikein kirkkaanvihreää ei ollut tarjolla, piti tyytyä tällaiseen hieman murrettuun vihreään. Mutta siihen käyvät myös tänään ostetut kaksi vihreää kynttilää, jotka ovat myös vähän oliivinvihreät.

Lisäksi teimme lasten kanssa perinteiset neilikka-appelsiinit, joiden tuoksua ei mikään voita! Tänä vuonna älysimme laittaa niihin grillitikuilla ensin reiät, joten emme rikkoneet sormenpäitämme neilikoita tunkiessa.

Lisäksi olen hankkinut jouluksi inkiväärin ja kanelin tuoksuisen joulukäsisaippuan (kyllä, luit oikein) sekä kaksi uutta käsipyyhettä. Vessassakin pitää olla joulu, vai mitä? Onko muka joku eri mieltä?

Lopuksi esittelen nämä valotalot, jotka ovat salainen paheeni. Muutama vuosi sitten sain hankittua edullisesti siskoni avulla ensimmäisen, tuon isoimman. Sittemmin olen niitä halunnut hankkia lisää, mutta en ole raskinut ostaa. Eilen bongasin kuitenkin viidellä eurolla tuon söpön pikkutalon, joka pääsi keittiöön. Mutta mitäs sanotte tuosta viimeisestä tänään hankitusta mökistä? Hirveä! En voinut kuvitella, mikä discotalo se on ennen kuin laitoimme siihen patterit! En tiennyt mihin sen olisin sullonut kun nuo valot ovat vielä niin ärtsyt, että silmiin sattuu. Se laitettiin kuistin korkeimmalle hyllylle. Toivotaan, että sisääntulijat eivät sokaistu.