torstai 29. marraskuuta 2012

Kaunis kotimatka

Valitsen nykyisin aamulla ja iltapäivällä työmatkani siten, että voin kävellä mahdollisimman kauniiden maisemien ohitse. Tämä tarkoittaa tietysti samaa kuin mahdollisimman monen joulukuusen ohitse. Toinen isoista kuusista sijaitsee kaupungintalon edessä, siinä on tänä vuonna sinisävyiset valot. Ihan nätit ovat, kimmeltävät kauniisti aamuhämärässä.

Sykähdyttävämpi matkan osio on kuitenkin tuomiokirkon ohi kulkeva reitinpätkä, jolloin voi ihailla itse kirkkoa ja sen edessä olevaa kaunista kuusta, jossa on perinteiset kellertävät lamput.

Työmatkoja siivittävät nykyisin jo joululaulutkin, annoin itselleni luvan kuunnella joululauluja eilisestä alkaen, ja tänä pimeänä aamuna nämä Ave Marian säkeet toivat mieleeni valoa.
Anna harras mieli joulu puhtain tuo,
ja hengelläs meitä suojaa.
Näin muistaen kaiken luojaa, 
johda meistä jokainen poikas luo.

tiistai 27. marraskuuta 2012

Sananen joulukukista

Joulukukat ovat minulle tärkeä asia, ja niitä ostaisin joka pöydälle, jos vain rahavarat antaisivat myöten! Viikko sitten sain ystäviltäni kauniin valkoisen amarylliksen (tuntevat jo makuni!), ja nyt se on jo auennut kauniisti. Toinen amaryllis siis jo ennen joulua, joka on liian hoppuinen. :-) Valkoinen amaryllis taitaa olla se minun suurin suosikkini joulukukista. Sen hennonvihreä sisusta on ihastuttava. Enkeli vartioi sitä vieressä seisten.

Tilaan joka joulu itselleni joululahjaksi kukkakaupasta kimpun, ja se on teemoitettu kulloisenkin joulun mukaan. Sitä sitten vain istun ja ihailen. Eräs joulu tilasin punaisia ja valkoisia ruusuja ja viime vuonna sitten pelkkiä valkoisia ruusuja. Tänä vuonna tilaan todennäköisesti myös valkoisia ruusuja, mutta jotain vihreääkin saisi mukana olla. Nauhaa ainakin tai jokunen kirkas vihreä pallo!


Lisäksi jouluruusu kiehtoo mieltäni, taidan ostaa semmoisen johonkin sivupöydälle. Se on vaatimaton ja herkkä, romanttinenkin.

Joulutähti ei ole mikään suuri ihastukseni, mutta valkoisena se on ihan kaunis. Semmoisen voisi ostaa myös, koska se on varsin kestävä. Liekö sen kasvatus onnistuisi kesällä kotipihassa?

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Epäonnistuneita virityksiä osa I

Voi porot ja poronpojat, totesin itsekin impulsiivisesta luonteestani kun pilasin sisustuskaupan ison poron. Olin ostanut sen aikoja sitten ja se oli punainen. Nyt keksin, että koska viime vuonna sain joululahjaksi valkoiseksi spreijatun olkipukin, teen tästäkin porosta valkoisen. Niinpä poro pihalle ja spraypullo käteen. Poro vaan ei muutu valkoiseksi. Se on laikukas ja vaaleanpunainen, vaikka olen lisännyt maalia jo kolmesti. En tiedä auttaisiko sitten siveltimellä siveltävä valkoinen maali, mutta pahasti näyttää siltä, että Pekka-poromme aika on mennyttä. Mieheni varoitti aikaisemmin, että se ei taida onnistua, mutta siinä vaiheessa olin jo ulkona spraypullo kädessäni. Olisihan tämän johonkin huoneeseen voinut laittaa seisomaan, harmittelen nyt... Tässä toivottomat ennen ja jälkeen -kuvat.


Toinen ruma viritys on tämä valopyramidi, johon lopulta päädyin kietomaan osittain palaneet Jotexin havuköynnösvalot. Pimeällä tämä nyt vielä menettelee, mutta onhan tämä karmeannäköinen valossa! :-D

perjantai 23. marraskuuta 2012

Nää on ihan taivaallisen hyviä


Otsikon kaltainen lause pääsi esikoisen suusta kun maistoi ensimmäistä uunista tullutta piparia. Joko piparin maku ylipäänsä maistuu taas hyvältä tai sitten tämä Kotilieden Joulun aika -kirjan nekkupipareiden resepti vain on erityisen hyvä. Itse en radikaalisti erilaista makua huomannut, mutta ehkä siinä semmoinen pieni kinuskinen tvisti on. Ulkona ropisee vesi ränneissä, mutta yritimme virittäytyä kuitenkin joulutunnelmiin. Piparien paistamisen tuoksu on kyllä jäljittelemätön!


Nekkupiparit

250 g voita
2 1/2 dl sokeria
1 1/2 dl siirappia
1 dl kinuskikastiketta
2 tl kardemummaa
2 tl kanelia
2 tl pomeranssinkuorta
1 tl neilikkaa
1 tl inkivääriä
2 munaa
3 tl soodaa
12 dl vehnäjauhoja

1. Mittaa voi, sokeri, siirappi, kinuskikastike ja mausteet kattilaan. Kiehauta ja jäähdytä.
2. Lisää munat hyvin vatkaten seokseen. Sekoita sooda jauhoihin ja lisää seos siivilän läpi seuloen.
3. Anna taikinan tasaantua viileässä seuraavaan päivään. Kauli ohuehkoksi levyksi, leivo piparkakuiksi ja paista 200-asteisessa uunissa n. 5-6 minuuttia.

torstai 22. marraskuuta 2012

Tavaratalon joulu

Joka vuosi on piipahdettava Stockmannin jouluosastolla katsomassa millainen runsaudenpula siellä vallitsee. Tämä vuosi ei tehnyt poikkeusta: koristeosasto oli runsas kuin leivospöytä. Trendejä sieltä oli helppo havaita: pastelliset, murretut nudesävyt ovat tulossa jouluun. Siinä missä pari vuotta sitten jouluksi oli tarjolla räikeää pinkkiä ja lilaa, kirkasta sinistä ja vihreää ja keltaistakin, ovat värit nyt käyneet pesussa. Paljon on hailakkaa vanhaa roosaa ja persikkaisia sävyjä. Koristeet olivat ylellisiä, kimaltelevia ja höyhenisiä suorastaan.

Samasta tavaratalosta löysin kuitenkin muutaman muunkin kiinnostavan jouluosaston. Muovikuusia oli myytävänä useanlaisia, valkoisia ja tuuheita vihreitä. Ihan oli kuin metsässä olisi ollut!
Nämä pallovalot sen sijaan ovat kivoja jouluna, mutta myös muulloin. Väritkin antavat myöten koko vuodenkierron. Värit voi valita oman kotinsa mukaan. Nättejä ovat.


Pentikin osasto ei innovatiivisuudellaan vienyt jalkoja alta, siellä oli luotettu perinteiseen punaiseen. Jos tänä vuonna tykkäisin punaisesta, niin olisin voinut enemmänkin innostua, mutta ei tämä hirveästi säväyttänyt. Paksut punaiset pöytäkynttilät nyt eivät vain ole tämänhetkinen juttu minulle.


Joulukoristeähkyhän siellä Stockmannilla melkein tuli, ja loppujen lopuksi en ostanut yhtään ainoaa tavaraa. Oli kuin olisi ollut valmiiksi maha täynnä. Mutta ihastelu oli mukavaa!

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Joulukirjoja ja -lehtiä


Muutama joululehti tulee aina hankittua, ja kirjastosta lainailen monesti jouluaiheisia kirjoja tähän aikaan vuodesta. Nyt niitä vielä kirjastosta saa ennen kuin normaalit ihmiset (= jotka aloittavat joulun laittamisen joulukuussa) hoksaavat ne. ;-) Nostan jokaisesta lehdestä ja kirjasta jotakin esille. Minulla on kirjastosta Kotilieden Joulun aika ja ostettuna Leivotaan-lehti sekä Kaikkien aikojen joulu -lehti. Viimeisenä esittelen iltasatukirjan, jonka lainasin kirjastosta.

Joulun aika -kirjassa on tosi paljon reseptejä pikkujoulusta uuteenvuoteen asti, ja useita niistä tekisi mieli kokeilla. Näitä minä kuitenkin aion tehdä: pipareita, joihin tulee kinuskikastiketta. Varmasti hyviä, varsinkin kun perheessä on kinuskin mausta pitäviä lapsia!


Leivotaan-lehdestä ollaan monta mieltä: suurin osa resepteistä on käännettyjä, joten harmillisen usein niissä on mittavirheitä. Minusta lehti on kuitenkin pullollaan kiinnostavia reseptejä, joten joskus ostan sen irtonumerona, jos siinä on kiinnostava teema. Ei siis ihme, että se oli ostettava kauppareissulla, kun teemana oli tietysti joulu. :-) Sieltä bongasin suklaaleivonnaisten aukeaman, jossa oli monta kiinnostavaa reseptiä, erityisesti suklaa-vadelmaleivokset vaikuttavat herkullisilta.


Kaikkien aikojen joulu -lehdessä on myös paljon askartelu- ja leivontavinkkejä, mutta tämä juttu piparikylästä kiinnitti huomioni. Tuskin minä jaksan kokonaista kylää tehdä, mutta piparitaloideana tuo sokerimassa on loistava. Tänä vuonna suunnittelen tekeväni tytön kanssa piparkakkutallin hevosineen, ja siihen sopisi hienosti vaikkapa punainen sokerimassa tallin seiniksi. Käyttökelpoinen ja näyttävä idea!


Tallista hyvä aasinsilta viimeiseen kirjaan, jonka nimi on Eräänä iltana tallissa ja kirjoittaja italialainen Guido Visconti. Kirja on meillä lainassa kirjastosta joka vuosi ja liikuttumatta ei sitä voi ääneen lapsille lukea. Se kertoo tarinan tallista, jossa on vanha ja hyväsydäminen härkä, joka antaa hyisenä pakkasyönä tilaa muille eläimille tallinsa lämmössä. Lopulta se haluaa pelastaa muut itsensä kustannuksella ja päättää mennä tallin ulkopuolelle ovensuuhun kylmään. Mutta muut eläimet antavatkin kiltille härälle oman paikkansa ja poistuvat tallista. Lopulta härän isäntä saapuu talliin, pieni poikavauva, jota härkä pitää lämpimänä omalla hengityksellään...

"Tästedes et enää tunne oloasi yksinäiseksi tallissasi. Tänne saapuu talonpoikia ja paimenia kaikkialta Betlehemiä ympyröiviltä kukkuloilta. He tulevat osoittamaan kunnioitustaan tälle lapselle, joka on oleva ikuisesti sinun ja meidän kaikkien uusi isäntä."

perjantai 16. marraskuuta 2012

Jouluvalot sisällä


Nyt kun kerran on käsillä se aika, kun virittelen kaikkien huoneiden jouluvalot, niin tulkoon ne esitellyksi myös täällä. Muutama huone on vielä varustamatta, mutta ne jääköön nyt ilman esittelyä. Tässä jatkojohtojen virittelyssä ja varalamppujen vaihdossa kun kuluu sen verran aikaa, että pitää jotain jättää myöhemmäksikin.

Tämän ruokapöydän päässä olevan valokranssin olen viritellyt itse valkoisesta pajukranssista sekä Airamin Talvi-valosarjasta. Siihen ostin vain varalamppuja ja voilá!


Tämä on samantapainen kranssi ja myös itse viritelty. Ostin sen kymmenisen vuotta sitten ja se oli punainen. Viime vuonna suihkutin sen valkoiseksi spraymaalilla ja nyt ostin siihen minivalosrajan. Se on meidän makuuhuoneessamme ja on ihana kun se luo öisinkin joulun tunnelmaa. Valokuvat näyttävät ankeilta kun suttasin niitä Photoshopilla! :-D



Tämä talolyhty on ollut murheenkryyni jo vuoden ajan. Ostin sen erään sisustusliikkeen muuttomyynnistä, mutta se on ollut valtavan iso käytössä. Ei se mahdu pöydälle, mutta lattiallakin se tuntuu olevan vain varpaiden tiellä potkittavana. Ulkona se on välillä ollut, mutta koska sille ei ole olemassa sateensuojaa, se meinaa metallisena ruostua. Nyt se on yläkerrassa ja laitoin senkin sisään jouluvalot. Nämä ovat kylmiä led-valoja, joten ne eivät ihan miellytä. Mutta ei tuonne jaksa viritellä kynttilöitäkään koko ajan.


Lastenhuoneissa on omat valonsa. Tyttö valitsi omaan huoneeseensa uudet jääpuikko-valot ja pojalla on vuosia hyvin toiminut joulukuusivalo ikkunassa. Hyvin passaa Angry birdsien alle!

Tämän viikon hitti on ollut Claes Ohlssonilta ostamani pöytätähti. Ostin sen ruokatunnillani, jonka jälkeen lähes koko toimiston naiset hakivat samanlaisen. Tähti on nätti ja edullinen, 9,90 euroa ja samaan hintaan sai valita vielä lampunvarjostimen, jonka voi laittaa tähän joulun jälkeen. Kyllä kannatti! Lähikuva tästä tähdestä on tämän blogikirjoituksen alussa.


Perinteiset, valkoiset paperitähdet meillä on sekä keittiössä että olohuoneessa. Seitsemän vuotta vanhat paperitähdet toimivat vielä loistavasti, pienellä teipillä korjattuna tosin.

Tunnelmallista viikonloppua!

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Jouluvalot is back

Voi ihanaa, lukijani osasi vinkata minulle ostopaikan aiemmassa postauksessa mainitsemiini Loiste-jouluvaloihin. Tuontitukku todellakin myy Airamin Loistetta ja palvelu oli erittäin nopeaa! Tilasin viisi paketillista (no okei, ei se riittänytkään vaan tilasin lisää) varalamppuja, sillä vanhassa sarjassa lähes puolet valoista on palanut. Loisteessa ei viereiset syty, vaikka yhden lampun vaihtaakin, joten varalamppuja menee. Perinteisen pensaan valojen lisäksi tilasin Loistetta vielä yhden neljänkymmenen valon sarjan, jonka laitoin ovenpieleen aiemmin ostamaani Bauhausin sypressiin. "Vuoristopolkua kivistä, kaitaa, kukkaista tietä ja laaksojen laitaa Joosef ja Maaria kulkee. Pitkä on matka, jo uupumus voittaa, sypressin lehvissä tuuliu kun soittaa..." Tätä kaunista joululaulun säkeistöä hyräilin kun jäisin sormin värkkäsin puukon kanssa varalamppuja valosarjaan.


Iloisesti ne vanhat lamput sieltä singahtavat irti kun tarpeeksi puukkoa näyttää. Nyt minulla siis on ekologinen, kauniin kellansävyinen Loiste-sarja pihalla kuin juuri olisin sen uutena ostanut! Kuvista ei näillä leveysasteilla kummoisia tule, kun pimeys valtaa joka sopen pihassa. Mutta jouluvalot lämmittävät mieltä ja ovelle tulijaa.


Lisäksi tänään ostin valmiiksi joulukalenterin. Itselleni siis. Lapset saavat omat myöhemmin. Vanhanaikainen ja kimalletta sekä jouluaattona kaksoisluukut, niillä toiveilla varustettuna kävin kirjakaupassa ja mieleisen löysin. Toiveissa on, että viimeisestä kaksoisluukusta sitten löytää seimen kuvan - mikä pettymys jos siellä onkin sitten jotain muuta!


lauantai 10. marraskuuta 2012

Ensimmäiset piparit, glögi ja joululaulu


Eilisiltana pitkän työviikon jälkeen päätin ensimmäistä kertaa kattaa pöydälle pipareita ja glögiä sekä muutamia juustoja. Marlin glögi on minusta hyvää, samoin pidän Anna´s pepperkakoreista. Erityisesti niistä, joissa on appelsiinia, mutta niitä pitää ostaa erikseen vain itselleni, sillä lapsille ne eivät maistu. Vielä en ole pipareita itse alkanut leipomaan, mutta pian pitää siihenkin touhuun jo päästä!


Eilisiltana annoin itselleni luvan liikuttua ensimmäisen kerran tälle vuodelle myös joululaulun ääreen. Clay Alkenin laulama Mary did you know soi sydämeeni pari vuotta sitten ja on siellä pysynyt. Koskettavat sanat liikuttavat joka kerta yhtä paljon.

Tunnelmallista isänpäiväviikonloppua.




keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Jouluvaloärtymystä

Mukavaa, että ekologiset led-valosarjat ovat tulleet markkinoille. Ikävää, että vanhoja ei voi enää käyttää - se vasta ekologista olisikin! Minulla on vanha tosi hyvä Airamin pihavalosarja nimeltään Loiste, ja sitä en saa enää mistään lähialueiden kaupoista. Rautakaupatkaan eivät voi sitä tilata, sillä sitä saa vain isoissa erissä. Loiste on ollut todella hyvälaatuinen ulkovalosarja, ja siinä on ulkona pidettävä töpselikin. Värisävy on kaunis kirkas, ei sininen. Nyt en saa siihen enää varalamppuja enkä hankittua lisäsarjaa. Mitä tälle nyt tehdään? Heitetään roskiin ja ostetaan uudet? Ei kuulosta kivalta. :-(

Toinen iso pettymys jouluvaloissa on saamani Jotexin havuvalosarja. Sain sen äidiltäni, joka ei löytänyt sille hyvää paikkaa. Minulle tultuaan siitä oli osa valoista sammunut, enkä koskaan saanut Jotexilta vastausta, mikä varalamppu siihen käy. Sittemmin olen tajunnut, ettei niitä lamppuja olisi varmaan missään ollut myynnissäkään. Toisenkin havusarjan jo tilasin, mutta en taida hakea, sillä tämä ei ole mikään pitkäikäinen sijoitus, vaikka nättihän se olisi ollut.

Vaadin vielä muutaman vuoden vanhojen valosarjojen varalamppuja ja täydennyssarjoja, kiitos!

Toivon, että toista suosikkiani, Airamin Tähtitaivasta, on vielä saatavilla ainakin jossakin. Sitä minulla on sisällä kaksi sarjaa, joista toisen olen kieputtanut portaiden ympärille. Toinen roikkuu olohuoneen verhotangossa toistaiseksi, myöhemmin se ripustetaan joulukuuseen. Näitä jos tulee vastaan, ostan yhden lisää!

Ulkona on nyt vain sitä vanhaa Loistetta, josta puolet valoista on pimeänä. Ei tässä muu auta kuin niellä kiukkunsa ja ostaa pihalle kaksi uutta valosarjaa, ledejä, jotka toivon mukaan sitten kestävät monta vuotta. Mistä vain löytäisin niin nätin lämpimän valkoisen sävyn kuin niissä vanhoissa? Uusien lämminkin valkoinen on minun silmääni kylmä.

Joka tapauksessa kirkkaat valosarjat ovat minun mieleeni, ja niitä tykkään ripustella joka paikkaan. Tarkempi valosarja-raportti sekä sisältä että ulkoa tiedossa lähiaikoina!

lauantai 3. marraskuuta 2012

Mitä Ikeassa on tarjolla?

Siskoni on lähdössä Ikeaan, joten riemuissani ryhdyin sinne listaa tekemään. Suurin osa tämänvuotisista Ikean joulukoristeista ja -tekstiileistä on punaista, raitaa ja ruutua. Niiden yli sitten hyppelen, koska juuri nyt ei ole punaisen tarve. Muutaman joulutähdenkin ostan muualta kuin Ikeasta. Tässä kuitenkin listaus niistä asioista, jotka kiinostaisivat Ikean tämänvuotisesta joulusta. Ikean joulussa on selkeästi joka vuosi olemassa perinteinen punaruutu-raita-mallisto, ja sen lisäksi sitten joitakin muita kuoseja ja tyylejä.

Tämä omena-jouluvalosarja on valkoisena aivan ihana. Niitä voisi ripustella sinne sun tänne, mutta ehkäpä tyydyn yhteen ja laitan sen yläkertaan.
Nämä piparikuosit miellyttävät, joten kotiin lähtee todennäköisesti sekä essu, kintas että purkkisarja.
 


Tyynyistä en löytänyt yhtään kirkkaanvihreää, mutta koska valkoisia tyynyjä ei voi koskaan olla liikaa, ajattelin hankkia tämän tyynyn. Sitä paitsi tämä on pitkäikäisempi kuin kirkkaanvihreä - sellaisen voin ommella itse tätä joulua varten. Eipä paljon tämän kummempaa Ikeasta sitten tarvitse tuliaisiksi tuodakaan, ellei nyt sitten tätä SKÄNKA-kattilaa, jolla joulupuuro valmistuisi pohjaan palamatta. :-)