Näin tällä viikolla pieniä puisia taloja eräillä messuilla ja ajattelin, että onnistuisikohan niiden tekeminen ihan itse. Eivät näyttäneet vaikeilta. Tuumasta toimeen heti viikonloppuna, kun löysin puuta tuolta autokatoksen nurkilta lojumasta. Mies leikkasi niihin vinot katot ja minä hioin ne vielä hiomapaperilla. Sitten maalia pintaan.
Maalasin talot ensin valkoisella kokonaan, sen jälkeen ostin pienen purkin mustaa maalia, jolla tein myös harmaata maalia. Maalasin harmaalla katot ja sokkelin. Sitten piti vain malttaa odottaa kuivumista....kunnes pääsi viimeistelemään. Maalasin ikkunat ja koristeet hopeatussilla ja harmaan päälle kuviot liitutaulutussilla.
Nämä saan taatusti sopimaan jouluisiin asetelmiin! Ovathan ne nyt aavistuksen lapselliset, mutta eipä välitetä siitä. :-)
Joka vuosi tuntuu mukavalta valita jonkinlainen kevyt teema, joka kulkee joulun sisustuksen ja koristeiden läpi. Minulla se on yleensä jotain sellaista, jonka voi nivoa jo valmiina oleviin sisustuksiin ja koristeisiin. En missään nimessä haluaisi ostaa uusia koristeita joka vuosi! Sen sijaan teeman teen yleensä itse askarrellen ja jotakin väriä painottaen.
Kesällä kävimme katsomassa 3D-elokuvan, jossa leijaili hiljaa lumihiutaleita ja PLING! Siinä se oli, tämän vuoden jouluteema. Lumihiutale. Leijuva, valkoinen, kimalteleva eikä koskaan samanlainen. Lumihiutaleita voisi laittaa tietysti kuuseen, kattaukseen, ikkunaan, peileihin ja köynnöksiksi, mutta miksei myös tyynyihin, kranssiin ja vaikkapa maalaten kynnysmattoon (tästä tulee taatusti DIY-postaus!). Värinä aina niin toimiva puhdas valkoinen hieman kimalteella ja hopealla höystettynä.
Lumihiutaleita on edullista ja mukavaa tehdä itse koristeiksi, ja löysinkin loistavan sivun, jossa on printattavia lumihiutaleiden malleja.
Muutoinkin lunta voisi tuoda sisustukseen ja koristeisiin, tekolunta ja sprayta ja pumpulia...ja mitä kaikkea, mistä saisi ihanaa lunta myös sisäpuolelle! Lumipallojakin voisi rytistellä silkkipaperista lumipallonauhaksi.
Jouluun lähdetään tänä vuonna jälleen innosta ja ihastuksesta puhkuen, mutta omat rajat mielessä pitäen. Kuten muinakin vuosina, minä teen vain sitä, mistä saan iloa ja energiaa. Kaupoissa viime tingassa juokseminen tai aivan kaiken ruuan tekeminen itse ei ole minun juttuni. Eikä punainen tai se perinteinen tonttujoulu, joka on kyllä ihana, mutta ei tunn omalta. Muutaman pienen tontun aina kyllä sallin meillekin. :-)
Kuvat ovat Pinterestistä ja niistä saa vähän lumihiutale-tunnelmaa. Jokohan sallitaan ensimmäinen odottava jouluhuokaus?
Kurvailin viikonlopuksi noin tunnin ajomatkan päähän siskoni mökille lasten kanssa viikonlopun viettoon. Pieni ja söötti mökki on sisustettu kodikkaaksi, ja jouluihmistä ilahduttavat useat jouluvalosarjat. :-) Pieni paratiisi, niin totesimme! Saunoimme, pelasimme pelejä, pidimme mökkiaiheisen tietovisan, ammuimme tarkkuusammuntaa impparilla ja kävimme metsäkävelyllä. Nyt on kyllä kerrassaan virkistynyt olo. Oli mukavaa olla koko eilinen tekemättä normaalivelvollisuuksiaan. Tässä teillekin tunnelmia ihanasta viikonlopusta. Arkea kohti mieli rauhoittuneena. <3
Joka ikinen syksy ajattelen, että ostan ovenpielen ruukkuihin isot muoviset teko-puksipuupallot, jotka olisivat kätevät ja monivuotiset. Ja sitten budjetti ei koskaan tähän aikaan vuodesta anna myöten! Joten päädyin nytkin varsin edullisiin ratkaisuihin, ostin pelkästään Tokmannilta kuusi kappaletta callunoita. Olisi tehnyt mieli uutta lyhtyäkin, mutta vaatehuoneessa oli käyttämättömänä vanha lyhty, joten se oli mainio ja ekologinen valinta tänä syksynä pihalle. Luovuutta käyttämällä saa vaikka mitä aikaan! :-) Paljon oli apua vanhoista kesäkukista, joiden reunoille olin istuttanut erilaisia muratteja. Ne olivat niin hyväkuntoisia, että istutin ne uudelleen. Pakkanen ne lopulta rikkoo, mutta sitten on jo uusien kujeiden vuoro...
Piharuukkuihin tuli siis callunaa ja vanhoja muratteja, lisäksi tuolille hain vanhan viltin ja lyhdyn, johon laitoin valosarjan. Toiselle puolelle ovea tuli lähes samanlaiset istutukset. Kääräisin ruukun ympärille hieman juuttinauhaa. Pihapuun muutamat tänä vuonna kasvaneet omenat keräsin kuppiin. Ei niistä ole soseeksi muutenkaan, ovat aika kirpeitä. Kranssin ympärille käärin vähän vihreää juuttilankaa, kun vihreää tuli tuohon kovasti oven pieleenkin.
Eppu-koira oli touhuissa mukana ja nuuskutteli samalla syystuulia.
Tunnelmallista sunnuntai-iltaa sinulle! Laitan illalla vielä kuvan pimeällä tuosta lyhtyasetelmasta Facebookin puolelle. :-)
Olen muutama viikko sitten viritellyt kaikkien suomalaisten ohjesääntöjen vastaisesti (ei ennen itsenäisyyspäivää tai ensimmäistä adventtia vai mitä niitä nyt on) valosarjan omenapuuhun. Ajattelin kuten edellisnäkin vuosina, että joka ei kestä katsoa, voi kääntää päänsä meidän pihan kohdalla muualle. :-) Nimittäin tämähän on pimeinä iltoina aivan lumoava! Makoilin suoranaisesti eilisiltana valaistun omenapuun alla ja fiilistelin. Otin samalla tunnelmakuvia.
Syyskuun alettua mieleni tekisi ostaa uusi, vähän isompi lyhty ovenpieleen. Sinnekin taidan viritellä suoraan valosarjan, sillä kynttilät usein mustaavat lyhdyt ja meidän tapauksessamme kerran myös hieman talon seinää. Myös syysistutuksia voisi jo vähitellen alkaa laitella kesäkukkien tilalle.
Kesällä teimme pari muutosta keittiöömme. Ensinnäkin mies itse teki puusta ja vanhasta pöytälevystä uuden pienen saarekkeen keskelle keittiötä. Siinä on kätevä istahtaa ilta- tai aamupalalle, tehdä kauppalistaa ja tietysti säilyttää astioita ja ruokia.
Saimme sinne myös laitettua muovipussit sekä alahyllylle kaikki säilykkeet. Tosi toimiva on ollut, ja kun siinä on vielä lamppu päällä, on saarekkeen ääressä helppo lukea ja kirjoittaa. Saarekkeen tuolin löysin kierrätyskeskuksesta muutamalla eurolla, ja se maalattiin sekä sen pintaan laitettiin lakan avulla vanha karttakuva, jonka löysin läheisestä askarteluliikkeestä. Lamppu vaihdettiin tähän työhuoneen katosta, jonne taas siirtyi olohuoneen lamppu. Yhteen jalkaan tilasin sisustustarroja - I know, ne on kuulemma poissa muodista, mutta arvatkaapa välitänkö? :-)
Saarekkeen pöytäpinta puolestaan oli kotoisin tästä uudesta/vanhasta pöydästä, jonka fiksasimme kesällä mieleiseksi.
Pöytä oli alun alkaen tosi tumma ja pähkinäinen, ja koska meillä on tummat seinät, tumma lattia ja tummat tuolit, tuntui tila kaipaavan jotain vaaleaa. Niinpä poistimme vanhan tason pöydän päältä ja laitoimme sen tilalle leveää lankkua. Moukaroin hieman muhkuja pöydän jalkoihin ja runkoon, ja sen jälkeen maalasimme kokonaisuuden valkoiseksi. Koska saimme pöydän päällä olleen lasilevyn myytyä naapuriin, tuli tälle "uudelle" pöydälle hinnaksi kahdeksan euroa! Lamput ostettiin pöydän päälle Ikeasta. Aiemmin pöydän päällä oli tosi iso lieriömäinen valaisin, joka tuntui sekä tyyliltään että mittasuhteiltaan tähän sopimattomalta. Sain senkin myytyä nettikirppiksellä. Olen molempiin muutoksiin mahdottoman tyytyväinen.
Sekö saarekkeessa että valkoisella pöydällä on mukava poltella nyt kynttilöitä, ja illan pimetessä saarekkeen päällä olevat kynttilät ovat tosi kodikkaita.
