Suuri juhla on ovella! Kinkku on paistumassa ja illemmalla paljastamme lapsille ostamamme elokuvan (Madagasgar 3). Sen katsomme sitten illalla alakerrassa, sillä me roudaamme kaikkien patjat olohuoneeseen olohuoneeseen ja nukumme aattoon asti lattialla yhdessä. Se on tapa, josta lapsemme eivät koskaan luopuisi! Nukahdamme kinkuntuoksuun ja joulukuusen loisteeseen.
Huomiseen kuuluu aamusauna vihdan kera, päivällä puuroa, sitten haudoilla käynti ja juhla-ateria. Ja sitten se lasten mielestä jännittävin hetki: lahjojen jakaminen! Olen jo vuosia yrittänyt saada aattoon mahtumaan kirkossakäynnin, mutta ei se tunnu siihen jotenkin istuvan. Sen sijaan luemme aterialla jouluevankeliumin.
Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä." Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen:
Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.
Tässä vielä muutama kuva meiltä aatonaattona, kattausta varten olevat kukat, kynttilät ja koristeet ovat valmiina, illalla silitän vielä pöytäliinan ja tuolien huput. Kuvassa myös hakemani hempeä ja kaunis ruusukimppu. Sitä jaksan ihastella.
Ensi viikolla laitan vielä tunnelmapaloja joulustamme tänne...ja harkitsen, josko tämä blogini vielä jatkaisi joulun jälkeenkin...katsotaan nyt. :-)
Siunattua joulua kaikille blogini lukijoille!
