Aatonaatossa ollaan

Niin vain hurahti tämäkin joulunodotus ja nyt ollaan jo aatonaatossa. Tämä tuntuu olevan aina melkein se ihanin päivä, kun kaikki on vielä edessäpäin mutta suurin osa touhuista kuitenkin jo takanapäin. Aamulla kävimme hakemassa Kellon kalapuohista ihania kalaherkkuja: loimulohta sekä savustettuja lohiruusukkeita. Kohta ruvetaan paistamaan kinkkua, ja suolalohikin pitää saada suolaan jääkaappiin. Täytekakkuun teen vähän koristeita. :-)

Ihana jouluyllätys oli se, että siskoni teki minulle tilkkutyössä kauniin joululiinan mittatilaustyönä. Punavalkoinen Marianne-teema toistuu siinäkin, ja mitoiltaan se on tietysti juuri sopiva pöytään. Se on niin kodikas ja sievä - tämän vuoden joulupöytämme kruunu! Kiitos vielä tätäkin kautta. <3

Olohuoneeseen ostin ison joulutähden ja se sopii takan viereen erinomaisesti.

Tänään vielä kierrämme hieman joululahjoja viemässä ja sitten hiljennymme jouluaaton odotukseen. Vuosia olemme jo nukkuneet olohuoneessa aaton vastaisen yön, mutta nyt olimme sitä mieltä, että isoiksi hujahtaneiden teinien kanssa se ei ole enää paras idea. Vuorokausirytmimme ovat jo niin toisistaan poikkeavat, että sillä pelillä kukaan ei oikeastaan enää kunnolla nukkuisi.

Sen sijaan aamulahjoista emme ole luopuneet, ja tällä kertaa tein kymmenosaisen tonttupolun lapsille. Eli kymmenen vihjettä, jotka vievät paikasta toiseen ja kymmenennessä paikassa on itse aamulahja. Molemmille omalla pihalla. :-)

Tänä jouluna teimme itse sinappia ja veimme sitä naapuriin - vastaavasti saamme aina mieheni serkulta ihanaa joululeipää lahjaksi, kun heille puolestaan me teemme kinkunkastiketta. Myös isovanhemmille ostimme tänä vuonna lahjaksi herkkuja. 

 
Joulut muuttuvat, ihmiset muuttuvat ja tavat voivat elää niiden mukaan. Joulut eivät ole aina samanlaisia. Tällä kertaa kun lapset ovat näin isoja, voimme lykätä jouluaaton ruuan illalle kuuden maihin ja jakaa lahjat sen jälkeen.

Minulle tärkein eli joulukirkko on tällä kertaa kolmelta.

Toivotan sinulle siunattua, ihanaa joulua ja kiitos mukana kulkemisesta tänäkin vuonna!

Arkihuolesi kaikki heitä,
Mieles' nuorena nousta suo.
Armas joulu jo kutsuu meitä
Taasen muistojen suurten luo.
Kylmä voisko nyt olla kellä,
Talven säästä kun tuoksahtaa
Lämmin leuto ja henkäys hellä,
Rinnan jäitä mi liuottaa?

Kukkia puutarhalta - sataa timanttilunta

Hujahdus vain, ja ollaan taasen aatonaatossa. Tämä on melkein se paras päivä koko joulussa. Kaikki on vielä edessä, tunnelma on huipussaan. Tänään oltiin heti aikaisin aamulla liikkeellä, ja hain tunnelmalliselta Aleniuksen puutarhalta joulukimpun ja punaisia amarylliksiä. Olipa siellä ihana joulutunnelma - ja niin paljon, mitä olisi vielä tehnyt mieli ostaa. :-) 

Lähellä olevasta K-supermarketista haettiin lohi, jonka laitan kohta suolaan. Kinkku pannaan iltapäivällä uuniin, jotta saamme makupaloja illalla tuoreen sinapin kera. Pienet tonttuilureissut kuuluvat myös tähän päivään, käymme lasten mummolassa ja serkkujen luona viemässä paketteja. Se on kyllä tosi mukavaa. Tyttömme on luvannut tehdä meille huomiseksi luumukiisseliä.

Sitten, kunhan ilta tulee, tuomme taas patjat olohuoneen lattialle ja katsomme elokuvaa. Vaikka meillä on jo 180-senttinen lukiolainen ja yläkoululainen, on patjojen kantaminen yksinkertaisesti niin must meidän joulussa, että se tehdään! Aamulahjat sujautetaan vieläkin harmaisiin joulusukkiin. Lahjat vain ovat muuttuneet - aiemmin aamulahjat olivat askartelukirjoja, nyt sukkiin sujautetaan lupaus Spotify premiumista. Mutta se on mieleinen lahja! :-) 

Miten ihanasti rupesi satamaan lunta - kutsun tätä lunta timanttilumeksi, koska se kimmeltää niin ihanasti. Meillä on toden totta valkea joulu! <3

Oikein hyvää ja antoisaa joulua sinulle, lukijani! On ollut mukava tehdä taas tätä joulumatkaa. Laitan vielä tunnelmia aatosta joulun jälkeen.

...siks Luojan kiitosta laulamme vaan
Toi rauhan meille Herra taivahasta
ja puolestamme astui kuolemaan
Siis kansat kaikki, te kiittäkäätte Herraa
Oi jouluyö, sä lohtu ihmisten 

Aatonaaton tunnelmaa ja jouluista mieltä

Ollaan aatonaatossa ja kaikki alkaa olla valmista. Siivoukset, touhut ovat takanapäin, ja Illalla paistuu uunissa iso kinkku. Mitä isommat lapset, sitä isompi on näemmä kinkkukin! :-) Kala laitetaan iltapäivällä suolaan, ja laatikot on otettu pakasteesta jääkaappiin. Koti on koristeltu, punavalkoiset tulppaanit on asetettu useampaan maljakkoon. Vessaan on pesty valkoiset pyyhkeet ja lattialle asetettu uusi valkoinen matto. Sauna tuoksuu puhtaalle, ja kuivattu vihta odottaa joulusaunojaa. Joulupöytä on melkein valmiiksi katettu. Viikon loma on alkamassa. 

Tämä syksy on ollut erityinen, sillä en koskaan arvannut, mitä blogikirjoitukseni lapsuuteni jouluista saisi aikaan. Sain siitä Raittiuden ystävät ry:n Vuoden raittiusteko -tunnustuksen, ja tänään minusta oli elämäni ensimmäinen juttu Helsingin Sanomissa. Olen hämmentynyt, kiitollinen ja itsestäni ylpeä. Toivottavasti kirjoituksellani on ollut toivottavaa vaikutusta - että yhä useampi löytäisi sydämestään halun antaa lapselle joulu ilman alkoholia. <3

 

Meillä iloinen joulunodotus jatkuu, ja tänä iltana tuomme patjat alakertaan ja nukumme yön tässä lattialla yhdessä. Elokuvan aikana me vanhemmat yleensä nukahdamme, ja sekös lapsia naurattaa. Väsyneet joulua laittaneet vanhemmat kai saavat ihan luvan kanssa lopulta nukahtaa. Huominen on vielä tulossa, joulun suuri sanoma käsillä.


Huominen aikataulumme on seuraava:

Herääminen ja lasten pienet aamulahjat
Joulupuuro ja Joulupukin kuuma linja
Koiran kanssa metsälenkille
Joulusauna kynttilänvalossa
Joulukirkko
Vierailu äitini luona
Hautausmaalla käynti
Juhla-ateria
Lahjojen jako
Rentoutumista pyjamassa ja kasoittain suklaata
 
Siunattua, ihanaa joulua juuri sinulle lukijani, kiitos matkasta tänäkin jouluna. Palailen vielä kertaalleen tänne, ennen kuin joulublogi taas hiljenee kevääksi ja kesäksi. <3  

Ihmeellinen, rakas joulu.

Arkihuolesi kaikki heitä,
mieles nuorena nousta suo.
Armas joulu jo kutsuu meitä
taasen muistojen suurten luo.
Kylmä voisko nyt olla kellä,
talven säästä kun tuoksahtaa
lämmin leuto ja henkäys hellä,
rinnan jäitä mi liuottaa.

 

Joulu on jo valmis

Tämän otsikon ihanan lauseen sanoi ystäväni. Miksi hoppuilla turhaan, joulu on ollut meille valmis jo kaksituhatta vuotta. Meille tuo tuhansia vuosia vanha sanoma on yhtä tuore kuin silloinkin. Jokaiselle meistä tarkoitettu!

Meillä ei ainakaan enää tänään hössäillä mitään, kinkku on jo uunissa, kala suolaantumassa ja koti on siivottu. Luetaan kirjoja, pelataan pelejä ja katsotaan elokuvia. Mitään erikoista ei enää tarvitse tehdä. Minä ajattelin kohta pötkähtää sängylle lukemaan kirjaa useammaksi tunniksi. Ei ole kiire, ei ole hoppu. Vain joulurauhaa. 

Sitä toivon sinullekin! Siunattua, rauhaisaa joulua, lepoa ja läheisiä, herkkuja ja hyvää mieltä. Kiitos kun olit matkassani tänä vuonna kohti meidän joulua.

Mutta enkeli sanoi heille: "Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa." 
Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat: "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto."
 

All I want for Christmas...

...is you. Ja lunta, kuusen, kynttilät, kirjan ja herkkuja. Lomapäiviä, elokuvia, pitkään nukkumista. Metsäretken koiran ja ystävän kanssa. 

Eilen teimme tytön kanssa neilikka-appelsiineja, joiden tuoksu oli kuitenkin liikaa tämän perheen allergisille. Niinpä ne koristavat nyt meidän ulkoportaittemme lyhtyä. Sopivat sinnekin!

Tässä se on, aatonaatto, koko vuoden paras päivä. Ei kun aattopas...no jompi kumpi! Odotus on vielä tuore, innostus lapsilla kasvaa, hysteriankin puolelle. Ruokien viimeistely on käsillä, leivoin aamulla joululeivän ja kohta menee sen takana oleva kinkku uuniin. Tein rosepippuri-suolalohen valmiiksi jääkaappiin.

Illalla kannetaan patjat alakertaan ja nukutaan vierekkäin aattoaamuun asti. Katsotaan jouluinen elokuva. Juuri ennen nukahtamista viedään sanomalehden tuojalle pieni paketti odottamaan yöllistä käyntiä. Vähän suklaata ja pieni kortti kiitoksineen.

Aamulla herätään alakerrassa ja katsotaan Joulupukin kuuma linja, vaikka koko perhe on siitä kasvanut jo reilusti yli-ikäiseksi. Hihitellään ajatukselle, että äiti soittaa pukille ja laulaa Tuiki, tuiki tähtönen. Saunotaan, käydään metsässä koiran kanssa tonttulakki päässä. Syödään, nautitaan tunnelmasta.

Sydämellistä, siunattua joulua juuri sinulle, kiitos mukana olemisestasi tänäkin jouluna! 

Ihanaa ja tuoksuvaa joulua!

Suuri juhla on ovella! Kinkku on paistumassa ja illemmalla paljastamme lapsille ostamamme elokuvan (Madagasgar 3). Sen katsomme sitten illalla alakerrassa, sillä me roudaamme kaikkien patjat olohuoneeseen olohuoneeseen ja nukumme aattoon asti lattialla yhdessä. Se on tapa, josta lapsemme eivät koskaan luopuisi! Nukahdamme kinkuntuoksuun ja joulukuusen loisteeseen.

Huomiseen kuuluu aamusauna vihdan kera, päivällä puuroa, sitten haudoilla käynti ja juhla-ateria. Ja sitten se lasten mielestä jännittävin hetki: lahjojen jakaminen! Olen jo vuosia yrittänyt saada aattoon mahtumaan kirkossakäynnin, mutta ei se tunnu siihen jotenkin istuvan. Sen sijaan luemme aterialla jouluevankeliumin.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä." Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen:

Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.

Tässä vielä muutama kuva meiltä aatonaattona, kattausta varten olevat kukat, kynttilät ja koristeet ovat valmiina, illalla silitän vielä pöytäliinan ja tuolien huput. Kuvassa myös hakemani hempeä ja kaunis ruusukimppu. Sitä jaksan ihastella.

Ensi viikolla laitan vielä tunnelmapaloja joulustamme tänne...ja harkitsen, josko tämä blogini vielä jatkaisi joulun jälkeenkin...katsotaan nyt. :-)

Siunattua joulua kaikille blogini lukijoille!