Näytetään tekstit, joissa on tunniste ensimmäinen adventti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ensimmäinen adventti. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 2. joulukuuta 2018
Hieno aamupäivä ensimmäisenä adventtina
Olen ollut menossa koko viikonlopun, perjantaina oli esimieheni läksiäiset ja eilen illalla olin pitkään ystävien kanssa Raahessa joulukonsertissa. Silti halusin aamulla tänään nousta ajoissa ja lähteä tuomiokirkkoon ensimmäistä adventtia viettämään. Onneksi lähdin! Niin koskettava ja lämmin oli kirkossa tunnelma, ja sitä ei voi sanoin kuvailla, miltä tuntuu ja kuulostaa se, kun täpötäysi iso kirkko kajauttaa Hoosiannan yhdessä kirkkokuoron kanssa. Se lämmittää sydäntä ja vähän itkettääkin. Lisäksi Oulun uusi piispa oli mukana tänään, ja se teki tilaisuudesta entistäkin juhlavamman. Oli hieno kirkkokäynti.
Jälkeenpäin kävin siskoni kanssa perinteisesti kahvilassa, ja kuten monesti aiemminkin, minä otin teen kaveriksi joulutortun. Kuulostaa hassulta, kun koko vitriini oli täynnä kakkuja ja leivoksia, mutta joulutorttu nyt vaan jostain syystä maistuu juuri nyt niin hyvälle!
Satuimme myös kävelykadulle samalla kun siellä oli tiernapoikakilpailu, ja ehdimme nähdä yhden tiernatyttöjen esityksen. Niin taitavaa, moniäänistä laulantaa - myöhemmin kuulin, että nämä espoolaistytöt voittivat oman sarjansa. Onnea heille!
Siunattua ensimmäisen adventin iltaa sinulle. Tästä lähtee se joulunodotus, joka tuntuu sydämessä ja mielessä. Ensi viikolla on tiedossa neljän päivän loma, mikä tuo oman ihanan ripauksensa tähän joulunodotukseen.
Tunnisteet:
adventti,
ensimmäinen adventti,
joulutortut,
kahvila,
kirkko,
tiernapojat,
tuomiokirkko
sunnuntai 3. joulukuuta 2017
Saanko istua viereesi?
Miten juhlavasti se kajahti taas tuomiokirkossa - tuttu ja rakas Hoosianna. Kirkossa oli tunnelmallista ja kaunista. Ennen messua viereeni tuli vanha nainen, joka kysyi hiljaa: "Voinko istua viereesi, istuin tuolla takana yksin, mutta en haluaisi olla yksin". Totta kai. Tule tähän meidän viereen. Juttelimme pipolangoista ja ihastelimme yhdessä edessämme istunutta suloista vauvaa. "Jumalan lahja", totesi nainen kun katseli tuota pientä pyöreäkasvoista lasta. Takanamme lauloi mies, joka kajautti kaikki laulut isoon ääneen. Kotikutoisesti, kuten siskoni totesi. Laulu tuli suoraan sydämestä! Siinä istuessani mietin, miten kirkko on sellainen paikka, jossa saa olla sellainen kuin on. Pieni vauva, jolla tulee kohta nälkä. Mies, joka nauttii laulamisesta omalla tavallaan. Ja yksinäinen, koska kirkossa on lohtua ja muita ihmisiä. Olin onnellinen, että sain hetken kulkea tuon mummon rinnalla. Toivon, että hänellä on jouluna sukulaisia, jotka kaipaavat häntä luokseen.
Jälkeenpäin kävimme perinteisesti kahvilassa Oulun keskustassa, ja tällä kertaa valitsin leivoksekseni Suomi-leivoksen ja juomaksi kuumaa glögiä. Olipa meillä taas mukavaa! <3
Kotiin tultuani sytytin ensimmäisen kynttilän. Tänä vuonna askartelin adventtikynttilät viime viikonloppuna Pienestä Joulupuodista ostamillani puunumeroilla. Kynttilät laitoin pieniin lasipurkkeihin, jotka olin saanut valmiin pitsapohjan paketeista Lidlistä. Pohjalle laitoin raesokeria, jotta kynttilät pysyvät pystyssä.
Uskomme vahvista,
luo tiellemme valoa,
johdata elämään rikkaaseen,
rauhaan ja hyvyyteen.
luo tiellemme valoa,
johdata elämään rikkaaseen,
rauhaan ja hyvyyteen.
Tunnisteet:
adventti,
ensimmäinen adventti,
glögi,
hoosianna,
kahvila,
kirkko,
leivos,
tuomiokirkko
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)













