Lyhdyn suhumaaliprojekti

Ostin viime vuonna tällaisen talolyhdyn, joka on vieläkin mieleinen, mutta oli varastossa muuttunut jo varsin ruosteiseksi. Meillä lyhty on oven pielessä sateen ja tuulen armoilla, joten se ei säily kovin siistinä pitkään. Samasta syystä en kuitenkaan haluaisi ostaa joka syksy uuttakaan lyhtyä, koska huonoksi se menee se uusikin lopulta. Siskoni suhuuttelee spraymaalilla omia lyhtyjään joka kevät, joten sain siitä idean tehdä saman itsekin. Maalia löytyi varastosta heti idean tultua, joten ajatuksesta toteutukseen kesti vain pari minuutta. Sen verran, että ehdin laittaa maalaushousut jalkaani. :-)

Irrotin ensin lyhdystä kaikki mustuneet lasit ja pesin ne noesta. Lasit olivat kiinni tuollaisilla pienillä nipsuilla, joten ne irtosivat kätevästi. Sitten suhumaalia monta kerrosta ja okei, myönnän, sitä tuli laitettua aivan liian nopeaa tahtia, joten tuli komeasti valumia. Mutta ei se kolo komiassa... 

Tästä tuli nyt tosi kiva, ja ajattelin laittaa lyhdyn sisälle valosarjan sen sijaan, että polttaisin siellä kynttilää. Kynttilä pitää muistaa laittaa palamaan ja myös sammuttaa. Lisäksi se tosiaan tekee lasit nokisiksi, ja joskus savu saattaa tupruttaa vähän mustaa väriä oikeankin talon seinään.

Aavistuksen se vähän vieläkin harmaalta näyttää ovenpielessä, mutta on se silti fiksumman näköinen kuin ruosteisena. Tosin täytyy sanoa, että hämmästys oli suuri kun kävin Kodin1:ssä, jossa samanlaiset harmaat lyhdyt olivat jo valmiiksi ruosteisen näköiset. Olisin siis ollut trendikäs ilman tätä maalausta!

Viime hetken ostokset ja askartelut

Jouluun on enää kaksi yötä! Lapset meinaavat menettää hermonsa lauluun "kolme yötä jouluun on". Heidän mielestään on varsin ristiriitaista, että lauletaan "kolme yötä jouluun on, laskin aivan itse eilen..." kun jos se eilen laski niin silloinhan öitä on enää kaksi...no oli miten oli, jouluun on kaksi yötä! Meillä alkaa kaikki valmistelut olla jo tehtynä, paitsi että huomenna paistetaan kinkku ja laitetaan kala suolaantumaan. Sekä haetaan kukkakimppu ja valmis luumukakku leipomosta - kakun leipomiseen ei minulla lopulta riittänyt jaksaminen, vaikka olen myös kakkublogisti! Erikoista...mutta totta. Siivoukset jaoin viime viikonlopun ja eilisillan kanssa keskenään, joten enää ei ole kuin huomenna viimeinen silaus sitäkään jäljellä. Tämä viikonloppu on jo siis lomaa, voimme katsella elokuvia ja nautiskella tunnelmasta ja tuoksuista!

Viime hetken pikkuostoksia kuitenkin vielä oli, kuten tämä ruusukimppu K-marketista.

Eilen puolestani ostin nappikaupasta vihreää nauhaa, paksumpaa valkoisten tuolihuppujen koristeeksi ja kapeampaa, joilla käärin kankaiset lautasliinat. Harmikseni oikein kirkkaanvihreää ei ollut tarjolla, piti tyytyä tällaiseen hieman murrettuun vihreään. Mutta siihen käyvät myös tänään ostetut kaksi vihreää kynttilää, jotka ovat myös vähän oliivinvihreät.

Lisäksi teimme lasten kanssa perinteiset neilikka-appelsiinit, joiden tuoksua ei mikään voita! Tänä vuonna älysimme laittaa niihin grillitikuilla ensin reiät, joten emme rikkoneet sormenpäitämme neilikoita tunkiessa.

Lisäksi olen hankkinut jouluksi inkiväärin ja kanelin tuoksuisen joulukäsisaippuan (kyllä, luit oikein) sekä kaksi uutta käsipyyhettä. Vessassakin pitää olla joulu, vai mitä? Onko muka joku eri mieltä?

Lopuksi esittelen nämä valotalot, jotka ovat salainen paheeni. Muutama vuosi sitten sain hankittua edullisesti siskoni avulla ensimmäisen, tuon isoimman. Sittemmin olen niitä halunnut hankkia lisää, mutta en ole raskinut ostaa. Eilen bongasin kuitenkin viidellä eurolla tuon söpön pikkutalon, joka pääsi keittiöön. Mutta mitäs sanotte tuosta viimeisestä tänään hankitusta mökistä? Hirveä! En voinut kuvitella, mikä discotalo se on ennen kuin laitoimme siihen patterit! En tiennyt mihin sen olisin sullonut kun nuo valot ovat vielä niin ärtsyt, että silmiin sattuu. Se laitettiin kuistin korkeimmalle hyllylle. Toivotaan, että sisääntulijat eivät sokaistu.