Kaunis, kuulas syksy

Siitäkin huolimatta, että toukokuun jälkeen koittaa kesä, on mielestäni syyskuu toukokuuta kauniimpi. Kuulaat, kirpeät päivät ja auringonpaiste, koko ajan ruskettuva luonto ja pimenevät illat, niissä on kyllä omaa lumoaan. Voisi sanoa, että syyskuu on melkein kaunein kuukausi mielestäni, vaikka sen jälkeen tietääkin koittavan pimeä ja raskas vuodenaika. (Onneksi siellä on kuitenkin se joulu hehee.)

Syksyllä pidän muutenkin liikkumisesta ulkona, kuntosali ja jumpat kutsuvat sitten taas huonolla säällä. Teen usein lihaskuntoliikkeitä pururadalla koiran kanssa ja punnerran vasten hiihtosiltaa. Iltaisin on ihana käydä raikkaassa säässä pikällä kävelyllä. Ja miksei huonollakin säällä - sumussa on hyvä hengittää.

Minä höyrähdin viime talvena pertsahiihtoon, joten sinällään talven tulo ei nytkään ahdista. Ladut kulkevat lähellä kotiamme, joten on aivan helppo lähteä käymään hiihtolenkuralla töidenkin jälkeen. Keväällä en ehtinyt kuin kuukauden nautiskella uusista karvapohjasuksistani, kun aurinko jo sulatti lumet, mutta nyt edessä on kokonainen talvikausi. Tänä vuonna olen pyöräillyt jo yli 600 kilometria työmatkoja, mikä on oma ennätykseni ja olen itsestäni kovin ylpeä! Varmasti olen monen monta päänsärkyä ja väsyä pyöräillessäni haihduttanut. Ulkona liikkuminen vain on niin järkeenkäypää, ja yöuneenkin se vaikuttaa mukavasti unta parantaen.

Tällaisia positiivisia syksyn ajatuksia vielä nyt, kun kaikki on kaunista ja aika lämmintäkin. Hyvää syyskuuta sinullekin! 

Valaistun omenapuun alla

Olen muutama viikko sitten viritellyt kaikkien suomalaisten ohjesääntöjen vastaisesti (ei ennen itsenäisyyspäivää tai ensimmäistä adventtia vai mitä niitä nyt on) valosarjan omenapuuhun. Ajattelin kuten edellisnäkin vuosina, että joka ei kestä katsoa, voi kääntää päänsä meidän pihan kohdalla muualle. :-) Nimittäin tämähän on pimeinä iltoina aivan lumoava! Makoilin suoranaisesti eilisiltana valaistun omenapuun alla ja fiilistelin. Otin samalla tunnelmakuvia. 

 

 

Syyskuun alettua mieleni tekisi ostaa uusi, vähän isompi lyhty ovenpieleen. Sinnekin taidan viritellä suoraan valosarjan, sillä kynttilät usein mustaavat lyhdyt ja meidän tapauksessamme kerran myös hieman talon seinää. Myös syysistutuksia voisi jo vähitellen alkaa laitella kesäkukkien tilalle. 

 

Omenasadon aikaan

Meidän pihamme kingi, rautatienomenapuu, tekee joinakin vuosina todella paljon omenoita. Tämä vuosi oli taas hyvä vuosi, joten saimme nauttia sen kauniista, tuoksuvista kukista keväällä ja nyt omenoita on rutkasti. Keräsin nyt ensimmäisen satsin, sillä kaikki omenat eivät vielä olleet kypsiä. 

 

Omenat ovat kyllä niin kirpeitä, ettei niistä millään ole sellaisenaan syötäviksi, mutta niistä saa ihan makoisaa sosetta tehtyä. Syön sosetta sitten smoothieissa ja rahkan kanssa pitkin talvea. On ollut niin mahdottoman kaunis syksy, että ulkona on ollut ihana oleskella ja käydä kävelyillä. Omenoiden poimiminenkin oli mukavaa eikä tuntunut työltä ollenkaan.