Karjalaisia jouluherkkuja

Isäni puolen suku on kotoisin Karjalasta - tarkemmin sanottuna Lavansaaresta, pienestä saaresta, joka sijaitsee Suomenlahdessa. Rankkaa saaristolaiselämää viettäneet ihmiset olivat luonteeltaan puheliaita ja vieraanvaraisia, kuten karjalaiset taitavat olla. Minä olen toivonut saaneeni puheliaisuuteni ja leipomisvimmani tuolta karjalaiselta mummiltani, joka oli kova tekemään erityisesti täytekakkuja. Pienenä istuin katselemassa, miten hän pursotti kermaa täytekakkujen päälle. 

Ikuisesti olen harmissani, etten koskaan pyytänyt häntä opettamaan, miten tehdään aidot karjalanpiirakat. Ne kuuluivat karjalaisilla myös joulupöytään! Niinpä olen tehnyt niitä sitten itsekseni ja vinkkinä olen käyttänyt Viipurin mummon keittokirjaa, jonka sain isäni serkulta kerran lahjaksi. Kyllä nämä vielä vaativat harjoittelua - pieniksikin jäivät. Mutta tuoksu ja maku on hyvä. :-) Karjalanpiirakat tein Marttojen ohjeella.

Riemukseni löysin kirjan takaa Annikki-tädin kirjoittaman reseptin "lavansaarelaisista" eli pienistä rusinapikkuleivistä. Laitan tähän teillekin tämän verrattoman pikkuleipäreseptin, jota testasin hetimmiten. Ne on helppo tehdä ja ihan mukavan makuisia. Ei tainnut olla saarelaisilla suklaata, appelsiinia tai joulumausteita pahemmin tarjolla.

Lavansaarelaiset

1 muna
1,5 dl sokeria
2 dl voisulaa
2 dl rusinoita
4,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl soodaa

Vatkaa kevyesti sokeri ja muna, ja sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita sen jälkeen munavaahtoon voisula ja rusinat ja lopuksi kuivat aineet. Pyörittele 2-3 cm:n kokoisia palloja, litistä haarukalla ja paista 200 asteen lämmössä.

Tein puolet lasten mieliksi ilman rusinoita ja tykkäsivät kovasti.

Mummini omisti aikanaan ihanat punaiset joulukellot, jotka hän asetti olohuoneen ikkunaan. Niissä oli sähkövalo ja ne olivat ihmeelliset ja erilaiset - kenelläkään ei ollut sellaisia. Hän oli tuonut ne ulkomailta, jossa hän matkusteli usein. Olen yrittänyt löytää vastaavia jostakin, mutta huonolla menestyksellä. Mummi on usein mielessäni joulun aikaan, sillä hän oli vähän samanlainen touhuaja kuin minäkin. Tai sitten minä olen samanlainen kuin hän. 

Eteiseen laitoin viime vuonna tytöltämme saamani joulupuun. Ihanasti tuo tunnelmaa. 

Paahteiset anispiparit

Joka vuosi pitää kokeilla jotain uutta piparkakkutaikinaa, ja tällä kertaa halusin testata Kinuskikissan anispipareita. Ensin lakritsantuoksuinen anis tuntui aika vieraalta laittaa pikkuleipään, mutta nyt kun uunissa paahtunut valkosuklaa on mukavasti karamellisoitunut pikkuleipien päälle, on makuyhdistelmä kerrassaan herkullinen. Tekeminenkin oli helppoa, ja siirapin kiehauttaminen mukavaa. Suosittelen kokeilemaan, vaikkakin meidän muksut nyrpistivät näille nenäänsä. Meille aikuisille jää nyt sitten vain enemmän syötävää! 

Marianne-keksit

Olemme olleet mieheni kanssa koko syksyn kuntokuurilla, jossa on ollut tarkka ruokavalio. Tästä syystä en ole halunnut leipoa muuta kuin lapsille pannaria, koska houkutus olisi ollut liian suuri. Erityisesti miehelle. :-D Nyt kun ruokavalio on tasapainossa ja loppukirikin häämöttää (kaksi viikkoa jäljellä), päätin avata kuitenkin leipomiskauden. Onkin ollut kova ikävä leipomista! Se on kuitenkin rakas harrastus. Joten innokkaasti päätin aloittaa talven leipomiskauden tekemällä pikkuleipiä uudella muotilla, jonka ostin Helsingistä kun kävin siellä työmatkalla.

Tein Kinuskikissan murotaikinareseptillä pikkuleipiä, joihin lisäsin vajaan desilitran Marianne-crushia. Tämä taikina oli hieman löysää tehtäväksi tällä uudella tähtimuotilla, mutta kyllä niistä valmiistakin osasta tähden muoto näkyi. Ja hyvänmakuisia ne kyllä olivat!

Pipareita ja pikkuleipiä

Ensimmäiset piparit on nyt leivottu ja jouluista piparintuoksua saatu kotiin. Meillä yläkoululainen poikakin haluaa joka vuosi tehdä yhdessä pipareita, miten suloista. <3 Ensimmäiset piparit tehtiin valmistaikinasta, mikä on kyllä aina niin mukavaa ja helppoa. Lapset ovat niin isoja, että tekivät kaikki piparit itsenäisesti. Miten helppoa äidille! Seuraavalla kerralla sitten ruvetaan koristelemaankin. 

 
Lisäksi teimme makoisia pikkuleipiä ohjeella, jonka sain Kodin kuvalehden joulunumerosta. Appelsiini-pistaasi-pikkuleivät kuulostivat heti ihanilta! Ohje on tässä kuvassa, toivottavasti siitä saa hyvin selvää. Lumoava appelsiinin tuoksu kotona. (Mikähän appelsiinivimma minulla tänä vuonna on, kun ei tämä lopu millään?) Tuossa ohjeessa pikkuleivistä on tehty renkaita, mutta minä tein suoraan vain helpompia sydämiä.