Aatonaaton tunnelmaa ja jouluista mieltä

Ollaan aatonaatossa ja kaikki alkaa olla valmista. Siivoukset, touhut ovat takanapäin, ja Illalla paistuu uunissa iso kinkku. Mitä isommat lapset, sitä isompi on näemmä kinkkukin! :-) Kala laitetaan iltapäivällä suolaan, ja laatikot on otettu pakasteesta jääkaappiin. Koti on koristeltu, punavalkoiset tulppaanit on asetettu useampaan maljakkoon. Vessaan on pesty valkoiset pyyhkeet ja lattialle asetettu uusi valkoinen matto. Sauna tuoksuu puhtaalle, ja kuivattu vihta odottaa joulusaunojaa. Joulupöytä on melkein valmiiksi katettu. Viikon loma on alkamassa. 

Tämä syksy on ollut erityinen, sillä en koskaan arvannut, mitä blogikirjoitukseni lapsuuteni jouluista saisi aikaan. Sain siitä Raittiuden ystävät ry:n Vuoden raittiusteko -tunnustuksen, ja tänään minusta oli elämäni ensimmäinen juttu Helsingin Sanomissa. Olen hämmentynyt, kiitollinen ja itsestäni ylpeä. Toivottavasti kirjoituksellani on ollut toivottavaa vaikutusta - että yhä useampi löytäisi sydämestään halun antaa lapselle joulu ilman alkoholia. <3

 

Meillä iloinen joulunodotus jatkuu, ja tänä iltana tuomme patjat alakertaan ja nukumme yön tässä lattialla yhdessä. Elokuvan aikana me vanhemmat yleensä nukahdamme, ja sekös lapsia naurattaa. Väsyneet joulua laittaneet vanhemmat kai saavat ihan luvan kanssa lopulta nukahtaa. Huominen on vielä tulossa, joulun suuri sanoma käsillä.


Huominen aikataulumme on seuraava:

Herääminen ja lasten pienet aamulahjat
Joulupuuro ja Joulupukin kuuma linja
Koiran kanssa metsälenkille
Joulusauna kynttilänvalossa
Joulukirkko
Vierailu äitini luona
Hautausmaalla käynti
Juhla-ateria
Lahjojen jako
Rentoutumista pyjamassa ja kasoittain suklaata
 
Siunattua, ihanaa joulua juuri sinulle lukijani, kiitos matkasta tänäkin jouluna. Palailen vielä kertaalleen tänne, ennen kuin joulublogi taas hiljenee kevääksi ja kesäksi. <3  

Ihmeellinen, rakas joulu.

Arkihuolesi kaikki heitä,
mieles nuorena nousta suo.
Armas joulu jo kutsuu meitä
taasen muistojen suurten luo.
Kylmä voisko nyt olla kellä,
talven säästä kun tuoksahtaa
lämmin leuto ja henkäys hellä,
rinnan jäitä mi liuottaa.