Valaistut risutähdet

Tein syksyllä aiemmin risuista tai pikemminkin ohuista oksista aika rustiikkiset tähdet, ja nyt päätin ripustaa niihin myös valot. Ostin kaksi uutta Airamin Mini-valosarjaa ja laitoin ne näihin siitä huolimatta, että tuo valosarja on aavistuksen verkkomainen eikä sitä siten saa ihan kiedottua parhaiten tähden malliin. Toisaalta se ei haittaa, valot ovat kauniit näinkin, sekamelskana.

Tänä vuonna en laita ollenkaan paperisia tähtiä, koska niiden kanssa venkslaamiseen meni täysin hermot. Milloin ne kuumenee, milloin repeää, milloin ne vinksottaa ihan kallellaan. Keittiössä varmaan laitan ikkunalle pelkästään kynttelikön, ja muutoin tietysti tyylini mukaisesti valosarjoja joka puolelle. Tänä vuonna saatan ostaa niitä vielä entistäkin enemmän....ja rakastamaani Tähtitaivasta tietysti!

Olen muuten tässä miettinyt meitä suomalaisia ja meidän ihmeellisiä joulusääntöjämme. Eikö ole kumma, että ihmiset häpeillen tunnustavat, että ovat laittaneet valosarjoja esille jo varhain syksyllä. Miksi ei saa laittaa jouluvaloja vaikka toukokuussa jos lystää? Miksi niistä pitää puhua kausivaloina tai kaamosvaloina vain sen takia, että voisi muille perustella, että voi ne jo ripustaa? Minkä takia me mietimme niin paljon sitä, mitä muut ajattelevat ja mikä on oikeasti tapana aina ollut ennemmin kuin sitä, että silmä tykkäisi katsella kauniita valosarjoja vaikka keskikesällä? Omassa kodissa saa sisustaa ja tunnelmoida juuri silloin kuin haluaa. Jos joku pitää joulukynttelikköä vaikka vuoden läpeensä naapurissa (kuten tekeekin), niin eipä ole yhtään minun asiani häntä tuomita. Jokainen puuhailee kotona mitä haluaa - varmasti on vahingollisempiakin hullutuksia. 

Tänään rauhoitutaan pikkuhiljaa huomisen pyhäinpäivän viettoon, huomenna saamme ystävät lihapadan äärelle ja illalla viemme pimeällä kynttilät haudoille. 

Rauhaisaa pyhäinpäivää sinulle, toivottavasti viikonloppusi on hyvä! 

Pihan jouluvalot

Viime vuonna hankkimilleni Anttilan Anno-jouluvalosarjoille kävi nyt siis köpelösti, kun kauppa meni nurin. Juuri kun löysin mainion ja edullisen valosarjan, jota olisi voinut hienosti täydentää! Mutta onneksi kesällä hain vielä lisää valoja loppuunmyynnistä, niin selvitään hyvin jonkin aikaa. Olisi voinut ostaa ehkä vieläkin enemmän, kun edullisia olivat. 

Meillä oli varsin rikkinäinen pajukartio, jonka olin jo kiikuttamassa kaatopaikalle, mutta vielä päätin kokeilla, jos siitä olisi johonkin. Ja olihan siitä - paikalleen jäätyneenä ei muutama rikkinäinen pinna haittaa. Sain sen tökättyä myös pihan parhaimpaan paikkaan, joten siihen tietysti sopivat myös jouluvalot. 

Omenapuussa on sama Annon valosarja joka siinä on ollut syksystä saakka, ja pihan isoksi kasvaneeseen joulukuuseen laitoin aivan perinteiset joulukuusenkynttilät.

Löysin sattumalta viisi paketillista varalamppuja ikivanhaan Loiste-valosarjaani, joten korjasin sitä sen mitä pystyin (siinä meni olohuoneen lattialla yksi ilta) ja heittelin senkin tuohon pihan pensaisiin. Ne näkyvät yllä olevassa ja alimmaisessa kuvassa taustalla. More the merrier! 

Joten nyt meillä on jouluvaloja ainoastaan talon etupuolella eikä enää takapuolella tai sivustoilla - ei sinne kuitenkaan tule kauheasti katseltua ja useimmiten iltaisin on sälekaihtimetkin kiinni.  

Arvonnan voittaja selvillä!

Rumpujen pärinää! Torvien törinää! Nyt on nimittäin jouluvalosarjan voittaja selvillä, ja hän on:

Amelia! 

Amelian joulumieli syntyy joululauluista, koristeista, lumesta ja jouluisista herkuista. Lähetän sinulle ihan kohta sähköpostia, jotta saan selville osoitteesi. Onnea! 

Arvoin voittajan netissä olevan Melondia-arvontakoneen avulla, ja virallisena valvojana toimi Eppu-koira. Kiitos kaikille vastanneille ja osallistuneille. Oli ihana lukea mietteitänne joulumielestä, koska samoin ajattelen itsekin. Tunnelma, kynttilät, joululaulut....niistä se paras joulufiilis tulee.

Hienoa viikonjatkoa kaikille lukijoille! 

Jouluinen valosarja-arvonta

Jouluinen arvonta käynnistyy! Airam on lahjoittanut blogini lukijoille yhden kappaleen led-paperitähtivalosarjaa valkoisena. Tähdissä on pienet punaiset rusetit. 

Voit osallistua tähän kisaan kommentoimalla tätä kirjoitusta. Toivoisin kuulevani kommentissasi, mikä tuo sinulle joulumielen. :-)

Onnea matkaan, arvonta päättyy 15.11.2016 klo 18.00.

Hui Halloween!

Halloween on juhla, johon on ollut vaikea innostua. Kun se ei kuulu alun perin kulttuuriimme, on vaikea päästä jyvälle koko juhlasta. Eihän Suomessa edes lopulta tiedetä, milloin koko Halloweenia juhlitaan, joten sitä vietetään monta viikkoa muutoin vain. Mutta lasten myötä on ollut pakko innostua tästäkin, ja tänä vuonna monen vuoden tauon jälkeen tyttären Halloween-bileet järjestettiin meillä. Koristeiden ja asujen miettiminen oli lopulta hurjan hauskaa, emmekä antaneet viime aikojen ikävien pelleuutisten pilata hupailuamme. Halusin myös erottaa nämä bileet viikon päässä olevasta pyhäinpäivästä, koska niiden yhdistäminen samalle viikonlopulle tuntuisi ikävältä. Olkoon huipailu nyt ja rauhoittuminen sitten. <3

Tarjolla ruokapöydässä oli helposti ostettavia herkkuja enkä leiponut mitään, sillä tulimme samana aamuna mökkireissulta. Ostimme Lidlin nameja ja donitseja ja teimme poppareita. Lisäksi tarjolla oli limua ja sipsejä. En jaksanut ruveta edes miettimään, mitä kaikkia sormennäköisiä ruokia olisi voinut tehdä, joten menimme tällä kertaa helpon kautta.

Somistukseen sitten satsasimme enemmän aikaa, ja saimme edullisesti kivannäköistä tunnelmaa. Talo laitettiin kokonaan pimeäksi, ja portaille laitoimme led-tuikkuja, joiden ympärille käärimme oranssia silkkipaperia. Näitä tuikkuja ripoteltiin muuallekin. Lisäksi ylimmässä kuvassa rypistelin oranssia silkkipaperia isoon lasiseen tuikkulyhtyyn ja asettelin sen päälle muovisen hämähäkin. Siitä tuli aika tehokas! Kääräisin vanhoihin lasipurkkeihin oranssia silkkipaperia ympärille ja liimasin niiden päälle pari hämähäkkiä, joista tuli oivat valaisimet yläkerran sohvapöydälle.

Olohuoneen pöydälle laitettiin kynttelikkö, jossa oli oranssit kynttilät. Muutamia hämähäkkejä ostin, mutta halusin pärjätä mahdollisimman vähällä rahalla ja krääsän ostamisella. 

Airam lahjoitti blogiyhteistyön merkeissä juhliimme kolme erilaista Halloween-valosarjaa, joista kurpitsat virittelimme olohuoneeseen ja keittiöön, haamut yläkertaan lastenhuoneiden ovien pieliin ja pinkit lepakot puolestaan ruokapöydälle. Nämä ovat kaikki led-sarjoja, joten ne ovat turvallisia lastenjuhlissa. Eipä paljon sitten muuta valoa enää tarvittukaan, sillä pelkästään pimeä talo oli jo tarpeeksi jännä elementti. 

 

 

 

Suurin tunnelmanluoja kuitenkin oli äänimaailma, jonka loihdin helposti läppärillä, josta soitin Halloween-ääniä Youtuben avulla. Eipä sitä paljon tarvittukaan muuta! Meillä oli myös syöntikilpailu silmät sidottuina (sinappi, raesokeri, hunaja ja herne) sekä tyttöjen oma kammokuja. Bileet olivat hauskat ja tytöillä oli kivaa. Oli tarpeeksi pelottavaa, mutta ei liikaa. 

Pikatuunaus talolyhdylle

Vanha talolyhty on ollut käyttämättömänä varastossa viime syksyn jälkeen, sillä se ruostui pahasti ovenpielessä. Siispä ei huvittanut edes ruveta sitä ulos uusiksi tuunaamaan, koska tiesin sen ruostuvan yhä uudelleen. Kuitenkin maalia oli jäänyt, niin maalasin sen ja jätin sisätiloihin, samalla poistin siitä kaikki mustuneet lasit. Nättihän se on, vaikkakaan maalausjälki ei ehkä paras mahdollinen....pienet ruudut on vaikea maalata! Sisälle laitoin jälleen Airamin minivalosarjan, joka on mukavan edullinen ja nätti käytössä.

Aiemmin lyhty oli sekä ruosteessa että mustunut kynttilöistä sisäpuolelta. Itse asiassa olen ajatellut, etten enää missään lyhdyssä polta kynttilöitä. Niin kauniita kuin ovatkin, niissä on aina huolehtiminen ja sitten on tämä mustaamisongelma vielä päälle. 

Mukavaa viikonlopun odotusta! 

 

Jouluvalosydän

Tämä sydän on roikkunut sellaisenaan meillä ympärivuotisesti kotona milloin verhossa, milloin naulassa. Nyt ajattelin kokeilla, sopisiko sen sisälle pieni Airamin jouluvalosarja, ja kyllä se niin nätiltä näytti, että se piti heti esille laittaa. Meillä on ruokapöydän päässä kranssi, jonka tein viime vuonna ostettuani sievää jouluista nauhaa. Siihen keskelle sydämen laitoin, ja siinä se saa nyt olla ainakin jonkin aikaa. Mies kyllä tuossa naureskeli, että:"Kuljetko sinä sitten se kädessä taas ympäri taloa ja mietit, mihin se passaa". No kyllä! Sillä tavalla ne kaikki tavarat aina parhaiten paikkansa löytävät. :-D