Enpä arvannut, että ensinnäkin K-raudassa on jo jouluosasto auki (tsekkaa Tähtien tuikkeen Facebook-päivitys *klik*), mutta että samalla reissulla löytyisi vielä tapettikin, huuh, siinä sitä oli perjantaille jännitystä kerrakseen. Piti ihan autoon ostaa Geisha ja kruunata tämä ostosreissu mussuttamalla sitä koko kotimatka.
No joka tapauksessa, tapetti on ollut hakusalla olohuoneeseen jo jonkin aikaa, ja siellähän se edullinen Eco Decorama -tapetti odotteli täysin viileänä hyllyssä pahaa-aavistamatonta haahuilijaa. Minä tilasin myös Borås-tapetteja kotiin näytteinä (mikä oli muuten hyvä palvelu ja tulivat nopeasti), mutta niistä mikään ei lopulta tuntunut vastaavan näihin tarpeisiin:
-vaalea mutta ei liian viileä, joten liian hopeiset eivät käy
-moderni kuvio, mutta ei mikään liian moderni
-sopivankokoinen kuvio eli ei silmissä vilisevä mutta ei liian isokaan
-puutaloon sopivan tyylinen eli ei aivan funkkis, silti jotain uutta
-ei kukkaa eikä kuviota luonnosta, vaan jotain uudenaikaisempaa
Pohjoisen puoleinen huone kun on meidän olkkari, niin siellä liian harmaat näyttävät todella viileiltä. Joten. Tämä biologian kokeeseen pänttäävän lukiolaisemme välittömästi solukoksi ristimä tapetti nousi ihan ykköseksi! Siinä on lämmin sävy olematta kuitenkaan ruskea tai tunkkainen, siinä on aavistus kiiltoa mutta ei liikaa, sen kuvio on moderni mutta ei liian moderni ja kaikin puolin se tuntui sopivan ympäröivään sisustukseen, eteiseen, ruokailuerkkeriin, huonekaluihin, lattiaan ja mattoon. Ai että, nyt se on sitten siinä!
Jostain syystä tapettien katselu on minulle ihan hirveän mieleistä. Voisin oikeasti päivät pitkät vain miettiä, millainen tapetti jollekin ihmiselle sopisi mihinkin huoneeseen. Myönnän kerran menneeni suoraan K-rautaan töiden jälkeen selailemaan tapettikirjoja kun mieheni ja lapseni olivat mökillä. Outous tämäkin!
Nyt pitää vain malttaa hetkonen odottaa, sillä ensin pitää saattaa valmiiksi vessan pikkuremppa (siitä postaus lähiaikoina) ja viettää pojan synttärit. Eli lokakuulle tämä menee, vaikka miten paljon tapettimallia nyt hipelöisin. Pitää vain etukäteen varmistaa, että tapettia taatusti on sinä päivänä kun hommaan ryhdytään!
Tässä vielä viiltävä analyysi tapeteista, joita en huolinut:
Liian hopeinen ja mehiläläispesämäinen:
Liian pisaramainen ja kylmän sävyinen:
Liian vilisevä silmissä ja harmaassa pieni vivahde lilaa:
Yllärivihreä eikä sittenkään harmaa plus kuvio liian pieni:
Ihan outo villapaitameininki:
Jänskä kuvio, mutta kuviota riittää ehkä liiankin kanssa:
Näyttää siltä kuin likaiseen seinään olisi räiskitty ala-asteella pillillä puhaltamalla valkoista maalia:
Yksi sana: viivakoodi:
Toisen kerran yksi sana: pommi/sieni:
No, se pohdinta on nyt takanapäin. Saan rauhoittua perjantai-illan viettoon. Elokuvaa ja suklaata, kiitos!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti ilahduttaa aina!